Tomiokan silkkikehräämö
| Tomiokan silkkikehräämö ja teollinen perintö | |
|---|---|
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Tomioka, Gunman prefektuuri |
| Tyyppi | Kulttuuri |
| Kriteerit | II, IV |
| Tunnusnumero | 1449 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2014 |
  Tomioka |
|
Tomiokan silkkikehräämö (jap. 富岡製糸場, Tomioka Seishijō) on silkkikehräämö Tomiokan kaupungissa Gunman prefektuurissa. Tomiokan silkkikehräämö ja teollinen perintö valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2014.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edo-kaudella Japani eristäytyi ulkomaailmasta. Kun Edo-kausi päättyi ja Meiji-kausi alkoi, Japani aloitti jälleen ulkomaankaupan. Meiji-kauden alussa Japanin merkittävin vientituote oli raakasilkki, ja merkittävästi lisääntynyt ulkomaankauppa lisäsi silkin kysyntää. Tätä kysyntää varten Japanin hallinto päätti rakentaa maan ensimmäisen modernin silkkikehräämön. Tomiokan kehräämön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1871 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Käyttöön se otettiin 4. lokakuuta 1872. Se toimi aikansa mallitehtaana muille kehräämöille. Tehtaan rakentamisessa hyödynnettiin ranskalaista asiantuntijaa Paul Brunatia, ja tehtaassa otettiin käyttöön länsimaista teknologiaa. Samoin Tomiokan kehräämöön palkattiin ulkomaalaisia työnjohtajia sekä sinne palkattiin naisia. Ulkomaalaiset työnjohtajat poistuivat vuonna 1876.[1][2]
Kehräämö myytiin Mitsuille vuonna 1893, kun valtion tehtaita yksityistettiin. Vuonna 1902 kehräämö myytiin Hara Tomitarōlle. Vuonna 1938 kehräämöstä tuli itsenäinen Tomioka Silk Mill Co. Ltd., mutta vuotta myöhemmin siitä tuli osa Katakura Silk-reeling and Spinningia, joka oli Japanin suurin raakasilkin valmistaja. Toisen maailmansodan aikana kehräämöön rakennettiin automaattiset kehräimet. Silkin tuotanto lakkasi Tomiokassa maaliskuussa 1987. Huolimatta tehtaan alasajosta Katakura säilytti suurimman osan rakennuksista. Kehräämö siirtyi vuonna 2005 Tomiokan kaupungin omistukseen. Vuonna 2006 se valittiin osaksi Japanin tärkeää kulttuuriomaisuutta.[1][2]
Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään Tomiokan silkkikehräämön omistaa Tomiokan kaupunki. Se toimii museona, jossa voi tutustua silkin valmistamisen historiaan.[2]
Valinta maailmanperintöluetteloon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomiokan silkkikehräämö valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2014. Se täyttää luettelon kaksi kriteeriä (II ja IV). Sen todettiin kuvastavan hyvin länsimaalaisen teknologian käyttöönottoa Japanissa. Samoin se kuvaa hyvin raakasilkin massatuotannon historiaa. Varsinaisen suojellun alueen koko on 7,2 hehtaaria ja puskurialueen 414,6 hehtaaria. Suojeltuun alueeseen kuuluu kehräämön lisäksi muita rakennuksia.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tomioka Silk Mill japan-guide.com. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Learn history Tomioka Silk Mill. Arkistoitu 29.7.2019. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Tomioka Silk Mill and Related Sites Unesco. Viitattu 18.11.2021. (englanniksi)
