Tom Clancy’s Splinter Cell (videopeli)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tom Clancy’s Splinter Cell
Kehittäjä Ubisoft
Julkaisija Ubisoft
Jakelija Steam, GOG.com, Epic Games Store, Microsoft Store ja PlayStation Store
Ohjaaja Richard Dumont
Säveltäjä Michael Richard Plowman
Pelisarja Splinter Cell
Pelimoottori Unreal Engine 2
Julkaistu
Lajityyppi toimintaseikkailu, hiiviskely, kolmannen persoonan ammuntapeli
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus CERO: D (17 vuotta tai vanhempi)
ESRB: Teini-ikäisille
PEGI 12
USK 12 ja USK 16
Alusta Game Boy Advance, Microsoft Windows, Xbox, PlayStation 2, Nokia N-Gage, PlayStation 3, Nintendo GameCube ja macOS
Jakelumuoto Digitaalinen jakelu ja digitaalinen lataus
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Tom Clancy’s Splinter Cell on Ubisoftin julkaiseman Splinter Cell -pelisarjan ensimmäinen osa.

Peli on julkaistu vuonna 2002 Nintendo GameCubelle, PlayStation 2:lle, Windowsille ja Xboxille.

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Vyacheslav Grinko
Venäläinen palkkasoturi. Grinko kuului alun perin Spetsnaz-erikoisjoukkoihin, mutta hän erosi Venäjän armeijasta ja ryhtyi palkkasotilaaksi. Grinkolla oli yhteyksiä Venäjän alamaailmaan, ja hänelle työskentelevät mafiosot olivat vastuussa muiden muassa Nikoladzen georgialaishakkereiden eliminoinnista Kalinatek-rakennukseen Virginiassa. Grinko oli Nikoladzen luotetuimpia kätyreitä, ja johti yhdysvaltalaissotilaita Myanmarissa kidnapanneita palkkasotilaita. Kidnappauksen jälkeen Nikoladze antoi Grinkolle käskyn teloittaa yhdysvaltalaiset, mutta Sam Fisher onnistui pelastamaan sotilaiden henget estämällä Grinkon miehiä surmaamasta panttivankeja. Tulitaistelun päätteeksi Grinko saapui paikalle, mutta Fisher onnistui ampumaan hänet.
Phillip Masse
Kanadalainen hakkeri. Hän työskentelee Nikoladzelle ja kehittää tehokkaita tietokonealgoritmeja, joiden avulla voidaan muiden muassa katkaista kokonaisten valtioiden tietoliikenne. Pelin toisessa kentässä Fisherin tulee salakuunnella Massen ja Grinkon välistä keskustelua. Massen kohtalo jää pelin Windows-versiossa epäselväksi, mutta Xbox-versio sisältää kartan, jossa Fisher eliminoi Massen. Hänen kuolemansa vahvistetaan Chaos Theoryn kolmannessa tasossa, jossa panamalaisen pankin tietokoneelle murtautuva Fisher toteaa tappaneensa Massen. Kuolemastaan huolimatta Massen algoritmit näyttelevät tärkeää roolia Chaos Theoryn juonessa.
Kombayn Nikoladze
Georgialainen poliitikko ja miljardööri. Kun edellinen Georgian presidentti saa surmansa salaperäisessä pommi-iskussa, Nikoladze ottaa vallan haltuunsa. Hän esiintyy aluksi Yhdysvaltain liittolaisena, mutta käynnistää salaisen sotilasoperaation valloittaakseen Azerbaidžanin öljykentät. Fisher kuitenkin paljastaa hänen juonensa ja Nato-joukot pysäyttävät georgialaisjoukkojen etenemisen. Nikoladze piiloutuu ja käyttää Phillip Massen tietokonealgoritmeja romahduttaen Yhdysvaltain infrastruktuurin.
Iskujen jälkeen Nikoladze aloittaa terroristikampanjansa Yhdysvaltain kukistamiseksi: hän liittoutuu kiinalaiskenraali Kong Feirongin kanssa, kidnappaa yhdysvaltalaissotilaita ja valmistaa varastamastaan ydinasemateriaalista salkkupommin nimeltä ”ARK”. Hänen suunnitelmansa kuitenkin epäonnistuvat Fisherin ansiosta, ja viimeisenä tekonaan Nikoladze palaa Tbilisiin saadakseen ARK:n aktivointiavaimen presidenttipalatsin kellarista. Fisher kaappaa hänet, mutta Cristavin henkivartijat vapauttavat Nikoladzen. Viime hetkellä Fisher kuitenkin onnistuu pakenemaan ja ampuu Nikoladzea kuolettavasti päähän. Pelin ”Presidential Palace” -kentän loppuanimaatio paljastaa, että medialle uskoteltiin, että Nikoladzen tappoivat Cristavin henkivartijat.
Vernon Wilkes Jr.
Fisherin kuljettaja ja asevarustaja. Hän vie Fisherin kentälle ja noutaa pois. Hän kuitenkin haavoittuu kuolettavasti pelin Kalinatek tasossa ja kuolee Kalinatekin ja Chinese Embassyn välisessä animaatiossa. Lambert sanoo Fisherille, että heillä on jo uusi kuljettaja nimeltä Frances Coen.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Vuoden 2004 alkupuolella Georgian presidentti (hänen nimeään ei mainita, mutta kyseessä on mahdollisesti Mikheil Saakašvili) menehtyy salaperäisessä pommi-iskussa, minkä jälkeen georgialaismiljardööri Kombayn Nikoladze järjestää verettömän vallankaappauksen ja julistautuu uudeksi presidentiksi. Nikoladze lupaa nostavansa georgialaisten elintasoa ja parantavansa maan suhteita länsimaihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Samoihin aikoihin Sam Fisher, entinen Yhdysvaltain laivaston Navy SEAL -erikoisjoukkojen jäsen, valitaan NSA:n uuden operatiivisen yksikön Third Echelonin ensimmäiseksi kenttäagentiksi.

Fisher saa ensimmäiseksi tehtäväkseen matkustaa Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin ja tavata CIA-agentti Thomas Gurgenidze, joka on tutkimassa CIA-agenttien Blausteinin ja Madisonin salaperäisiä katoamisia. Kun Fisher pääsee rakennukseen, jossa hänen on määrä kohdata Gurgenidze, rakennus on sytytetty liekkeihin ja pahoin haavoittunut Gurgenidze kuolee vihjattuaan Fisherille, että Blaustein ja Madison kuolivat saatuaan selville ”jotain suurta”. Fisher löytää Blausteinin ja Madisonin ruumiit paikalliselta poliisiasemalta, minkä jälkeen hänet lähetetään Georgian puolustusministeriöön. Puolustusministeriössä Fisher salakuuntelee venäläisen palkkasoturin Vyacheslav Grinkon ja kanadalaisen hakkerin Phillip Massén välisen keskustelun, mikä vahvistaa Nikoladzen antaneen käskyn tappaa Blaustein ja Madison. Puolustusministeriössä Fisher myös murtautuu Nikoladzen toimistoon ja saa selville, että Nikoladze on salaa hyökännyt Azerbaidžaniin saadakseen haltuunsa maan valtaisat öljyvarat ja samalla harjoittanut kansanmurhaa paikallisen muslimiväestön keskuudessa.

Fisher lähetetään azerbaidžanilaiselle öljynporauslautalle, jonka Nikoladzen joukot ovat miehittäneet. Kesken Fisherin tehtävän öljynporauslautta joutuu Naton hyökkäyksen kohteeksi. Yhdysvaltalaiset suihkuhävittäjien pommittaessa öljynporauslauttaa Fisher jahtaa Piotr-nimistä hakkeria, jonka kantamassa salkussa on arvokkaita Nikoladzea koskevia tietoja. Fisher saa salkun haltuunsa, mutta palatessaan takaisin Yhdysvaltoihin Lambert ottaa yhteyttä Fisheriin ja kertoo hänelle, että Nikoladze on julistanut sodan Yhdysvaltoja vastaan: koska yhdysvaltalaisjoukot karkottivat georgialaissotilaat pois Azerbaidžanista, Nikoladze on kostoksi käyttänyt Massen kehittämiä tietokonealgoritmeja ja lamauttanut niiden avulla sekä Yhdysvaltain tietoliikenteen että viestintäyhteydet. Fisher saa uudeksi tehtäväkseen jäljittää Nikoladze, ennen kuin tämä ehtii käyttämään algoritmeja uudestaan.

Fisherille annetaan tehtäväksi tunkeutua CIA:n päämajaan, missä hän kidnappaa georgialaisille salaa työskennelleen CIA:n työntekijä Mitchell Doughertyn. Doughertyn antamat tiedot paljastavat, että Nikoladzen hakkerit työskentelevät Kalinatek-toimistorakennuksessa Virginiassa, mutta Grinkolle työskentelevät venäläismafiosot ovat saaneet käskyn eliminoida hakkerit peittääkseen jäljet georgialaisten toimista Yhdysvaltain maaperällä. Fisher tunkeutuu Kalinatek-rakennukseen ja kohtaa Ivan-nimisen hakkerin, joka antaa hänelle uusia Nikoladze koskevia tietoja. Ivanin antamien tietojen avulla Third Echelonille ilmenee, että Nikoladze on kontakti Myanmarissa kiinalaisessa suurlähetystössä. Fisher tunkeutuu suurlähetystöön ja paljastaa, että korkea-arvoinen kiinalaiskenraali Kong Feirong kannattaa Nikoladzen antiamerikkalaista terroristikampanjaa. Yhdysvaltain ja Kiinan kansantasavallan välit tulehtuvat ja ihmiskunta on vaarallisen lähellä kolmatta maailmansotaa.

Samoihin aikoihin Nikoladzelle uskolliset georgialaissotilaat sieppaavat yhdysvaltalaissotilaita ja uhkaavat teloittaa heidät suorassa televisiolähetyksessä. Fisher kuitenkin tunkeutuu hylättyyn teurastamoon, jossa yhdysvaltalaisia pidetään panttivankeina. Hän myös kohtaa samalla georgialaisten vangitsemia kiinalaisdiplomaatteja, jotka kertovat, että todellisuudessa Feirong johtaa Kansan vapautusarmeijasta erkanevaa kapinallista ryhmittymää. Samalla hetkellä georgialaissotilaita johtava Grinko antaa joukoilleen määräyksen tappaa sekä yhdysvaltalaiset että kiinalaiset, jolloin Fisher joutuu puolustamaan panttivankeja ja tulitaistelun päätteeksi ampuu Grinkon.

Kun Grinko on kuollut, Nikoladze hylkää Feirongin ja entiselle liittolaiselleen katkeroituneena Feirong antaa sotilailleen käskyn tuhota kaikki todisteet hänen petturuudestaan Myanmarin suurlähetystössä. Fisher kuitenkin tunkeutuu suurlähetystöön ja saa selville, että suurlähetystöstä on lähdössä kaksi rekka-autoa, joiden kuljettamia ydinaseita Feirong on aikeissa käyttää Taiwania vastaan. Fisher tuhoaa molemmat rekat, minkä jälkeen hän lähtee Feirongin toimistoon. Toimistossa Fisher kohtaa humaltuneen Feirongin, joka on alkanut ampua omia sotilaitaan. Fisher pakottaa Feirongin luovuttamaan hänelle tietokoneelta aineistoa, joka paljastaa kenraalin petturuuden, joskin Feirong menehtyy samalla.

Third Echelonille selviää, että Nikoladze on palannut takaisin Georgiaan saadakseen haltuunsa Tbilisin presidentinlinnassa säilytettävän salaperäisen esineen, joka tunnetaan koodinimellä ”ARK”. Fisher tunkeutuu presidentinlinnaan ja saa selville, että ARK on itse asiassa matkasalkun kokoinen ydinräjähde, jota säilytetään presidentinlinnan kirjaston alapuolella sijaitsevassa holvissa. Kun Fisher saapuu kirjastoon, hän joutuu tulitaisteluun Nikoladzea suojelevien kommandojen kanssa. Hän selviytyy tulitaistelussa voitokkaana ja ottaa holvissa piileskelevän Nikoladzen kiinni, jotta hän voisi avata retinaskannerilla suojatun kassakaapin, joka on Lambertin mukaan ARK:n säilytyspaikka. Kassakaappi kuitenkin paljastuu tyhjäksi ja samalla hetkellä holviin saapuu uuden vastavalitun Georgian presidentin Varlam Cristavin lähettämiä erikoisjoukkoja. Nikoladze kertoo sotilaille, että kassakaapissa on vain ARK:n aktivointiavain ja että pommi itsessään on salakuljetettu Yhdysvaltoihin. Sotilaat vievät Nikoladzen Cristavin luokse, mutta Fisher pakenee holvista ja ampuu Nikoladzen, ennen kuin tämä olisi ehtinyt kertoa Cristaville ARK:ia koskevia tietoja. Kun Nikoladze on kuollut, Fisher pakenee presidentinlinnasta. Fisherin saamien tietojen avulla yhdysvaltalaiset paikantavat ja neutralisoivat ARK:n, mikä samalla päättää kriisin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peli aloitti alkujaan kehityksensä James Bond -tyylisenä scifi-pelinä The Drift, josta Ubisoft halusi "Metal Gear Solid 2:n tappajan[1]". Pelin tuottaja Mathieu Ferland sanoi Metal Gear Solidin olleen "suuri innoituksen lähde Splinter Cellille"[2]. Pelin suunnittelija ja käsikirjoittaja sanoi Splinter Cellin myös olevan "velkaa olemassaolostaan Metal Gear -sarjalle, joskin hän myös sanoi pelin ottaneen vaikutteita System Shockista, Thiefistä ja Deus Existä[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dyer, Mitch: House of Dreams: The Ubisoft Montreal Story IGN. 03.02.2014. Ziff Davis, Inc. Arkistoitu 9.2.2014. Viitattu 17.06.2022. (englanniksi)
  2. EGM’s Final Milestone: The Legendary 200th Issue (Part 2) VentureBeat. 20.09.2009. Arkistoitu 16.6.2022. Viitattu 17.06.2022. (englanniksi)
  3. Moyles, Thom: Interview with Clint Hocking GameCritics. 24.05.2005. Arkistoitu 16.6.2022. Viitattu 17.06.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.