Toini-Inkeri Kaukonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toini-Inkeri Kaukonen, o.s. Niemimaa (12. heinäkuuta 1913 Tampere[1]17. heinäkuuta 1994 Helsinki[2]) oli suomalainen kansatieteilijä, joka sai professorin arvonimen.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukosen vanhemmat olivat opettajat Edvard Niemimaa (entinen Roitto) ja Aino Matilda Haapanen ja puoliso vuodesta 1941 kanslianeuvos Väinö Kaukonen. Toini-Inkeri Kaukonen tuli ylioppilaaksi 1933 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1938 ja lisensiaatiksi 1946, filosofian tohtoriksi hän väitteli 1950. Kaukonen oli maataloushallituksen kotiteollisuustarkastaja 1946–1956 ja työskenteli sitten Kansallismuseossa muun muassa Seurasaaren ulkomuseon hoitajana, Museoviraston intendenttinä ja museon osastonjohtajana. Tutkijana Kaukonen erikoistui tekstiileihin ja työtapoihin sekä -välineisiin. Hän teki runsaasti kenttätöitä, mutta myös julkaisi laajasti, muun muassa kansallispuvuista. Kaukonen sai professorin arvonimen 1963 ja kansatieteen professorin pätevyyden 1966, kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnoksen ensimmäinen puheenjohtaja hän oli 1972–1974. Kaukonen oli Helsingin yliopiston dosentti 1963–1980.[1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pellavan ja hampun viljely ja muokkaus Suomessa : kansatieteellinen tutkimus, 1946 (väitöskirja)
  • Pellavan kylvön kansanomaiset merkkiajat Suomessa, 1948
  • Taipalsaaren eräiden kylien kansanomaisista rakennuksista: Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanrakennuksista, 1949
  • Etelä-Savon kansankulttuuria: Savolaisen osakunnan toimesta kesällä 1936 Taipalsaarelle tehdyn tutkimusretken tuloksia sekä osakuntalaisten kotiseutukuvauksia Ristiinasta ja Kangasniemeltä, 1949, Toini-Inkeri Kaukonen, Niilo Väätäinen
  • Kansanomaiset kuviolliset peitot ja nykyaika, 1952
  • Valkealan Kinansaari, 1953
  • Mikkelin tyttölyseo 1879–1954: 75-vuotisjulkaisu, 1954, toim. Katri Laatunen, Elina Arohonka, Toini-Inkeri Kaukonen, Lyyli Konsti, Lea Lumme
  • Kansallispuvuista, 1959
  • Kansallismuseon kansatieteellinen käsikirjoitusarkisto, 1959
  • Kinnasompelun levinneisyys ja työtavat Suomessa, 1960
  • Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla, 1961, Asko Vilkuna, Toini-Inkeri Kaukonen
  • Unkarin museoihin perehtymässä, 1961
  • Alusvaipat eli villalakanat, 1961
  • Sarka ja kangas vanutetun villakankaan nimityksinä, 1962
  • Pohjoismaisten kansatieteellisten laitosten neuvottelu, 1962
  • Seurasaaren ulkomuseo: opas, 1963, Hilkka Vilppula, Toini-Inkeri Kaukonen
  • Suomen kansanomaiset nauhat: kansatieteellinen tutkimus, 1965
  • Ronkkaus: muuan kansanomaisen kirjonnan laji, 1968
  • Kansanomaisia pukuja ja tekstiilejä, 1969, Hilkka Vilppula, Toini-Inkeri Kaukonen
  • Seurasaaren kesä 1969: Seurasaaren ulkomuseo 60-vuotias, 1969
  • Tyyni Vahter 1886–1969, 1970
  • Leppävirran kansallispuku, 1970
  • Joulun ruokatalous entisaikaan, 1971
  • Aino-puku ja sen historia, 1972
  • Karjalan naisten käsityöperinteet, 1973
  • Muotipuku satakuntalaisessa maalaisyhteisössä vuosisadan vaihteen tienoilla, 1976
  • Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985
  • Reenperävaatteet eli rekipeitot, 1986
  • Kyynärä pohjaa, kortteli raitaa: Riepukudonnaiset ja perinteiset lattiamatot, 1998

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 367 (Viitattu 13.8.2019)
  2. a b Kuolleita. Professori Toini-Inkeri Kaukonen. Kansanpukujen ja työtapojen tutkija. Helsingin Sanomat, 21.12.1994, s. 4.