Siirry sisältöön

Toimisto- ja konttorikalusteet

Wikipediasta

Toimisto- ja konttorikalusteilla tarkoitetaan työympäristöihin suunniteltuja huonekaluja, joihin kuuluvat esimerkiksi työpöydät, toimistotuolit, säilytyskalusteet, neuvottelupöydät ja -tuolit. Kalusteiden tehtävänä on tukea tietotyötä ja tarjota ergonominen ja toimiva työpiste. Toimistokalusteiden kehitys liittyy läheisesti toimistotyön yleistymiseen teollistumisen myötä. Suomessa otettiin vuonna 1942 käyttöön DIN-standardin mukaiset paperikoot (esim. A4), mikä toi uusia vaatimuksia toimistokalusteille.[1] Toisen maailmansodan jälkeen toimistokalusteiden teollinen valmistus laajeni. Esimerkiksi Martela (per. 1945) valmisti standardeja vastaavia konttorikalusteita.[1]

Ergonomia ja työhyvinvointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ergonomiset toimistokalusteet ja oikein suunniteltu työpiste ovat tärkeitä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työterveyslaitoksen mukaan ergonomian perusasioita ovat sopivan työtuolin ja työpöydän hankinta, hyvä valaistus sekä rauhallinen työtila.[2] Hyvä ergonomia mahdollistaa työasentojen vaihtelun, ja yleistyneitä ovat sähköisesti korkeussäädettävät työpöydät. Suomessa on säädöksiä ja suosituksia, jotka velvoittavat työnantajia tarjoamaan asianmukaiset työvälineet ja kalusteet näyttöpäätetyössä.[2]

Materiaalit ja valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimistokalusteet valmistetaan yleensä kestävistä materiaaleista, kuten puusta, metallista ja muovista. Suomessa käytetään paljon koivua ja mäntyä sekä metalliosia runkorakenteissa ja mekanismeissa. Kalusteet suunnitellaan usein modulaarisiksi, jolloin niistä voidaan koostaa erilaisia kokonaisuuksia. Esimerkiksi Iskun Lahden-tehtaalla valmistetaan toimistokalusteita yhdistämällä perinteistä puusepäntaitoa ja modernia teknologiaa.[3]

Kierrätys ja kestävä kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimistokalusteiden elinkaaren hallinta on osa kestävää kehitystä. Suomessa toimii useita yrityksiä, jotka tarjoavat käytettyjä tai kunnostettuja kalusteita. Esimerkiksi Toimistoplus Oy myy sekä käytettyjä että kunnostettuja toimistokalusteita.[4] Myös Martelalla on Outlet-myymälät, joissa myydään uudelleen hyviäkuntoisia kalusteita, ja osa tuotteista huolletaan ennen myyntiä.[1] Käytettyjen kalusteiden valinta säästää luonnonvaroja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen mukaan yhden sähköpöydän uudelleenkäyttö voi säästää jopa 380 kg luonnonvaroja.[5]

Toimistokalusteet Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimistokalusteiden valmistuksella on pitkät perinteet. Esimerkiksi Isku (per. 1928) ja Martela (per. 1945) ovat alan suurimpia toimijoita. Arvioiden mukaan työympäristö- ja julkitilakalusteiden kokonaismarkkina on ollut noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, josta toimistokalusteiden osuus on noin puolet.[6] Vuonna 2017 Isku Interiorin ja Martelan yhteenlaskettu markkinaosuus oli arviolta 67 %.[6] Etätyön yleistyminen on lisännyt myös kotikäyttöön tarkoitettujen toimistokalusteiden kysyntää.[7]