Zeitgeist-liike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kansanliikettä. Muita merkityksiä luetellaan erillisellä täsmennyssivulla.
Zeitgeist-liike
Perustettu 2008
Tyyppi Kansalaisliike
Toiminta-alue Maailmanlaajuinen
Aiheesta muualla
Sivusto

Zeitgeist-liike on maailmanlaajuinen ruohonjuuritason kansanliike, joka pyrkii ajamaan resurssipohjaista taloutta. Liike sai alkunsa yhdysvaltalaisen Peter Josephin vuonna 2008 julkaisemasta omakustanne-elokuvasta Zeitgeist: Addendum[1]. Josephin tammikuussa 2011 julkaisema kolmas Zeitgeist-elokuva Zeitgeist: Moving Forward käsittelee niin ikään liikkeen ajamia asioita.

Zeitgeist-liike on avoin eikä siinä ole virallisia jäsenyyksiä, liikkeen ”jäsenet” ovat kannattajia.[1] Liike ei pyri tavoitteisiinsa poliittisen toiminnan kautta, vaan yrittää saada ihmiset toimimaan toisin omia näkemyksiään jakamalla.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeitgeist oli osa The Venus Project -hanketta. Tämän 1960-luvulla alkunsa saaneen liikkeen isähahmona pidetään yhdysvaltalaista arkkitehtia ja teollista muotoilijaa Jacque Frescoa.[3] Yhteistyö Venus-projektin kanssa loppui huhtikuussa 2011.[4]

Keskeisimmät ajatukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikkeen oman määritelmän mukaan se pyrkii yhteiskunnalliseen muutokseen kehittämällä ajan henkeen sopivia arvoja, ajatuksia ja kulttuuria. Liike kannattaa tieteen ja tekniikan valjastamista ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi.

Suomen Zeitgeist-liike ilmoittaa pyrkimyksekseen jakaa tieteellisesti perusteltua tietoa yhteiskunnan kehittämisen kannalta oleellisista asioista:

  • Tieteellinen menetelmä: Tieteellinen lähestymistapa (havainnointi, testaus, toistettavuus, arviointi, lähdeaineiston jakaminen) on todistettavasti toimiva malli yhteiskunnan kehittämiseen.
  • Teknologinen yhdenmukaistaminen: Maapallon resurssien kartoitus ja valvonta on ensiarvoisen tärkeää mikäli yhteiskuntaa halutaan ylläpitää ja kehittää sen kantokyvyn rajoissa ja vastata ihmisten tarpeisiin sekä globaalisti että paikallisesti.
  • Kestävä systeemisuunnittelu: Systeemiteorian avulla voidaan luoda kestävän kaupungin malli, jota voidaan soveltaa laajemmassa mittakaavassa koko maailman kehittämiseksi kohti omavaraisuutta.
  • Rahajärjestelmä: Velkaan perustuva rahajärjestelmä on yhteiskunnallisesti halvaannuttava ja luo instituutioita, jotka mieluummin pyrkivät säilyttämään nykyisen järjestelmän kuin luomaan uutta. Rahasta (tai sen puutteesta) on tullut kehityksen hidaste, ei sitä ajava voima.
  • Omistaminen: Mainosalan kiihdyttämä halu omistaa johtaa resurssien tuhlaamiseen ja tavarat alkavat omistaa omistajansa. Jakamalla voidaan materiaalista hyvinvointia levittää useammalle ihmiselle vähemmän luonnonvaroja tuhlaten.
  • Automaatio: Tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen automatisoimalla on yhteiskunnallisesti vastuullista heti jos ihmisen toimeentulo ei riipu siitä, että hänen on pakko tehdä työtä.
  • Tekoäly: Koneet pystyvät käsittelemään enemmän tietoa ja olemaan objektiivisia, toisin kuin ihmiset. Kunhan koneille ei ohjelmoida itsepuolustusmekanismia, niitä voidaan käyttää ihmiskunnan hyväksi.
  • Keinotekoisen niukkuuden (öljyteollisuus, suunniteltu vanheneminen, sekä siitä seurautuvien sotien eliminointi.

Kaikki nämä liittyvät ajatukseen resurssipohjaisesta talousjärjestelmästä, jonka liike toivoo korvaavan olemassa olevan yhteiskuntamallin.

Resurssipohjainen talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Resurssipohjaisen talouden mukaan talouden perustana tulisi olla Maan resurssit eikä raha. Resurssipohjainen talous pyrkii hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla pyrkien jakamaan luonnonvarat oikeudenmukaisimmalla ja inhimillisimmällä tavalla. Kyseessä on järjestelmä, jossa hyödykkeet ja palvelut ovat kaikkien saatavilla ilman rahaa, luottoa tai vaihtokauppaa.

Muun muassa kansainvälinen Zeitgeist-liike pyrkii ajamaan yhteiskuntaa kohti resurssipohjaista taloutta.

Käytännössä suunnitelmat resurssipohjaisesta taloudesta perustuvat ajatukseen tehokkaasta tietokoneesta, joka jollakin vielä tarkemmin määrittelemättömällä tavalla pystyttäisiin ohjelmoimaan siten, että se osaisi jakaa yhteiskunnassa käytettävissä olevat resurssit (kuten luonnonvarat, työvoiman, tuotteet ja palvelut) ihmisten kesken rahatalouteen perustuvaa järjestelmää oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin.

Yleisiä väärinkäsityksiä liikkeestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi yleisin harhaluulo Zeitgeist-liikkestä on se, että liike olisi saanut alkunsa Peter Josephin ensimmäisestä, vuonna 2007 julkaistusta, elokuvasta Zeitgeist: The Movie[5][6], joka on tehty ennen Zeitgeist-liikkeen perustamista eivätkä sen käsittelemät asiat ole osana liikkeen ajamia asioita[1].

Myös Zeitgeist-liikkeen jakamia videoita on yleisesti yhdistetty liikkeen ajatuksiin vaikka liike ja videot ovat eri asioita. Zeitgeist-liike on saanut alkunsa videosta[1], mutta sen ajamat asiat ovat silti riippumattomia sen jakamista videoista.[7] Monia ajatuksia on kuitenkin otettu etenkin Zeitgeist: Addendum elokuvasta.[8]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeitgeist-liikettä on kritisoitu uskonnolliseksi liikkeeksi, joka perustuu salaliitto- ja taikuusteorioihin.[5][6][9] Liikkeen verkkosivuilla on videoita, joissa "todistetaan" muun muassa syyskuun 11. päivän iskut myytiksi, verotus Yhdysvaltain perustuslain vastaiseksi ja Jeesus arvioidaan auringonjumalaksi. Liikkeen sivun mukaan kaikkien videoiden käsittelemät asiat eivät ole osana liikkeen ajamia asioita.[10] Videot kuitenkin liittyvät enemmän tai vähemmän Zeitgeist-liikkeeseen, mutta lähinnä yhteiskuntakriittisen sävynsä vuoksi. Saksassa liikkeen palstoja on jouduttu sulkemaan, koska niissä leviteltiin teorioita maailmanlaajuisesta juutalaisesta salaliitosta[5].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Resurssipohjainen talous