Koordinaatit: 51°20′N, 3°12′E

Zeebrugge

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zeebrugge (ransk. Zeebruges) Belgian kartalla
Roomalaiskatolinen Pyhän Donatiuksen katedraali Zeebruggessa

Zeebrugge on belgialainen satamapaikkakunta, joka on hallinnollisesti osa Bruggen kaupunkia. Siellä on vilkas kansainvälinen satama ja rannikkokaupungin tyypilliset tunnusmerkit: rantakadut, paljon merilintuja, sataman täydeltä purjeveneitä ja merellisiä kiertomatkoja turisteille. Luoteis-Belgiassa Pohjanmeren rannalla oleva kaupunki sijaitsee Länsi-Flanderin maakunnassa. Zeebruggessa oli 3 930 asukasta vuonna 2005.

Bruggen Pohjanmereen yhdistävä kanava oli 1500-luvulta alkaen madaltunut ja muuttunut lopulta kaupankäynnin kannalta käyttökelvottomaksi. Vuoden 1900 tienoilla Zeebrugge rakennettiin Bruggen uudeksi ulkosatamaksi. Satama antoi vähitellen uutta voimaa Bruggen näivettyneelle talouselämälle. Bruggen kaupunkia ja Zeebruggea yhdistää kymmenen kilometrin mittainen, vuonna 1907 avattu kanava.

Keskeinen sijainti vilkkaasti liikennöidyn Pohjanmeren rannalla, lyhyt matka Isoon-Britanniaan ja suurten teollisuuskaupunkien läheisyys ovat tehneet Zeebruggen satamasta yhden Euroopan vilkkaimmista kauttakulkupaikoista. Bruggeen johtava moottoritie yhdistää kaupungin Euroopan tieverkkoon. Sinne pääsee myös junalla tai 68 kilometrin mittaisella Kusttramilla, joka on maailman pisin raitiotielinja.

Zeebruggen kautta kulkee muun muassa autoja, polttoaineita, maataloustuotteita, suomalaista paperia ja muuta rahtia. Satamasta lähtee päivittäin monta autolauttavuoroa Isoon-Britanniaan. Siellä on Belgian tärkein kalasatama. Siellä harjoitettu kalan tukkukauppa on Euroopan suurimpia.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeebruggessa oli ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan sukellusvenetukikohta, jonne Ison-Britannian laivasto teki yllätyshyökkäyksen 23. huhtikuuta 1918. Amiraali Roger Keyes suunnitteli ja johti hyökkäyksen, joka vaiensi saksalaisten tykistöpatterit ja upotti heidän laivansa satamaan.[1] Hyökkäys sulki pääsyn satamaan maailmansodan seitsemän viimeisen kuukauden ajaksi.

Autolautta Herald of Free Enterprise kaatui sataman edustalla 1987 lähdettyään satamasta keula- ja peräportti auki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannula J. O.: Maailmansodan historia II, Helsinki: Otava 1939.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannula 1939: 427–432.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]