Youssef Zouaoui

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Youssef Zouaoui
Henkilötiedot
Syntymäaika 11. syyskuuta 1946 (ikä 77)
Syntymäpaikka Tunisia
Pelipaikka Hyökkääjä
Junioriseurat
1963–1964 CA Bizertin
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1964–1977 CA Bizertin 235 (63)
Maajoukkue
Tunisia
Valmennusura
1982–1984
1984–1986
1986–1987
1987
1988
1989–1992
1992–1993
1993–1994
1995–1996
1997
1997–2000
2000–2001
2002
2002
2003
2003
2004
2005
2005–2006
2007
2007–2008
2008–2009
2010–2011
2011
Tunisia CA Bizertin
Tunisia Tunisian maajoukkue
Tunisia CA Bizertin
Arabiemiraatit Arabiemiirikuntien maajoukkue
Tunisia CA Bizertin
Tunisia CA Bizertin
Tunisia Club Africain
Tunisia Tunisian maajoukkue
Arabiemiraatit Sharjah SC
Tunisia CA Bizertin
Tunisia Espérance
Tunisia Espérance
Tunisia Stade Tunisien
Tunisia Tunisian maajoukkue
Saudi-Arabia Al-Qadisiya Al Khubar
Tunisia Espérance
Tunisia Club Africain
Tunisia Club Africain
Arabiemiraatit Al Sha'ab Sharjah
Arabiemiraatit Al-Ahli Dubaï
Tunisia Espérance
Arabiemiraatit Sharjah SC
Tunisia CA Bizertin
Saudi-Arabia Al-Ettifaq

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Youssef Zouaoui (arab. يوسف الزواوي‎, s. 11. syyskuuta 1946) on tunisialainen jalkapallovalmentaja ja entinen jalkapalloilija. Hyökkääjänä pelannut Zouaoui vietti koko pelaajauransa CA Bizertinissä. Tammikuusta 2011 lähtien hän on toiminut CA Bizertinin toimitusjohtajana. Huhtikuussa 2012 Zouaoui nimitettiin Tunisian maajoukkueen tekniseksi johtajaksi.

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zouaoui kiinnostui jalkapallosta vanhemman veljensä Larbi Zouaouin kautta. Hän liittyi CA Bizertin joukkueen junioreihin vuonna 1963 ollessaan 16-vuotias. Sittemmin Zouaoui nousi edustukseen ja pian myös joukkueen tärkeimmäksi hyökkääjäksi pelaajaurallaan. Hän pelasi Bizartinissa aina vuoteen 1977 saavuttamatta mitään palkintoja. Zouaouin uralle kertyi 235 pääsarjaottelua ja 28 Tunisian cupin ottelua, joissa hän teki 18 maalia.

Valmentajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauransa päätyttyä Zouaoui ryhtyi valmentajaksi ja päätyi valmentamaan koko pelaajaurallaan edustamaansa CA Bizertinia. Ensimmäisellä valmennuskaudellaan 1982–1983 joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi kymmenen pistettä jäänenää kauden mestarista CS Sfaxienista.[1] Seuraavalla kaudella Zouaoui onnistui luotsaamaan joukkueensa Tunisian mestariksi maalieron turvin toiseksi tulleeseen Stade Tunisieniin nähden.[2] Menestyksen myötä hänet nimitettiin Tunisian maajoukkueen päävalmentajaksi syyskuussa 1984.[3] Menestystä ei kuitenkaan tullut vaan Tunisia karsiutui vuosien 1986 Afrikan-mestaruuskisoista, sekä MM-kisoista. Tämä johti myös Zouaouin potkuihin maaliskuussa 1986.

Hän palasi takaisin Bizertinin valmentajaksi ja johdatti joukkueen ensimmäiseen Tunisian cupin voittoon vuonna 1987. Kauden 1986–1987 päätteeksi Zouaoui nimitettiin Arabiemiirikuntien maajoukkueen valmentajaksi, jossa hän kuitenkin toimi vajaan vuoden palaten takaisin kotimaahansa Tunisiaan. Zouaoui otti kolmannen kerran valmennusvastuun Bizertinistä tullessaan kesken kauden 1987–1988 joukkueen luotsiksi. Kauden päätytyttyä hän jätti seuran, mutta palasi takaisin kaudella 1989–1990, jolloin se pelasi sarjatasoa alempana Ligue Professionnelle 2:ssa. Zouaoui onnistui nostamaan seuran takaisin pääsarjaan kaudeksi 1990–1991, jolloin se sijoittui neljänneksi.[4] Seuraavalla kaudella hän taisteli Tunisian-mestaruudesta, mutta hävisi lopulta pisteen erolla mestaruuden voittaneelle Club Africainille.[5] Menestyksen myötä mestaruuden voittanut Club Africain palkkasi Zouaouin valmentajakseen kaudeksi 1992–1993. Pääsarjassa menestystä ei tullut toivotulla tavalla joukkueen jäädessä sijalle viisi. Sen sijaan Zouaoui kykeni luotsaamaan joukkueen Afro-Asian Club Championshipin mestariksi vuoden 1992 lopulla. Kauden jälkeen hänet nimitettiin toistamiseen Tunisian maajoukkueen valmentajaksi Mrad Moujabin tilalle maaliskuussa 1993. Zouaouin ei kuitenkaan kyennyt saavuttamaan vieläkään menestystä maajoukkuetasolla, kun Tunisia jäi järjestämissään vuoden 1994 Afrikan-mestaruuskisoissa alkulohkon viimeiseksi. Zouaoui erotettiin tehtävistä huhtikuussa 1994.

Sittemmin hän siirtyi toistamiseen Arabiemiirikuntiin, tällä kertaa Sharjah SC:n päävalmentajaksi kaudeksi 1995–1996. Kausi oli myös menestyksekäs Zouaouin luotsattua joukkueen Arabiemiirikuntien mestariksi. Hän palasi kauden päätteeksi takaisin kotimaahansa viidennen kerran Bizertan valmentajaksi. Kaudella 1997–1998 Zouaoui otti Tunisian pääsarjan menestyneimmän seuran Espérancen valmennusvastuun. Ensimmäisestä kaudesta lähtien valinta osoittautui menestyksekkäästi, kun hän onnistui luotsaamaan joukkueen neljään peräkkäiseen liigamestaruuteen, sekä Afrikan Cup-voittajien cupin ja Tunisian cupin voittoihin. Lisäksi hän johdatti joukkueen kaksi kertaa peräkkäin Afrikan Mestarien liigan loppuotteluun, mutta hävisi molemmilla kerroilla, aluksi marokkolaiselle Raja Casablancalle ja toisen kerran ghanalaiselle Hearts of Oakille. Menestyksestä huolimatta Zouaoui erotettiin tehtävistä ja siirtyi vuonna 2002 väliaikaisesti Stade Tunisienin valmentajaksi. Lyhyen ajan sisällä hän luotsasi joukkueen Arabian Cup-voittajien cupin mestariksi joukkueen voitettua loppuottelussa sudanilaisen Al-Hilal Omdurmanin. Hänet valittiin myös samana vuonna kolmannen kerran Tunisian maajoukkueen valmentajaksi Ammar Souayahin potkujen myötä, mutta tällä kertaa Zouaoui toimi vain väliaikaisesti ollessaan heinäkuusta lokakuuhun. Tunisia pelasi tuona aikana kaksi ottelua, jotka päättyivät tasan. Yksi niistä oli vuotuisa ystävyysottelu Ranskaa vastaan, joka päättyi 1–1. Valmennusvastuun jälkeen hän siirtyi Saudi-Arabiaan, jossa hänen vastuulla oli takaisin pääsarjaan noussut Al-Qadisiya Al Khubar. Zouaoui kykeni luotsaamaan seuran neljänneksi, mutta jätti tehtävät kauden päätteeksi palatakseen kotimaahansa ja väliaikaisesti Esperancen valmentajaksi vuonna 2004. Vuotta myöhemmin hän sai vakituisen sopimuksen arabiemiriikuntalaisen Al Sha'ab Sharjahin kanssa. Zouaoui ei tällä kertaa kyennyt ihmetekoihin vaan seura sijoittui edelliskauden 2004–2005 tavoin kuudenneksi. Sittemmin hänet valittiin samaisen sarjan Al-Ahli Dubaïn valmentajaksi kesken kauden 2006–2007, joukkueen erotettua edelliskaudella mestaruuden voittaneen valmentajan. Joukkue sijoittui sarjassa seitsemänneksi ja Zouaoui palasi jälleen kotimaahansa Tunisiaan. Hän toimi väliaikaisesti Esperancen valmentajana kauden 2007–2008 lopulla ja kauden 2008–2009 alussa, mutta pian Zouaoui korvattiin brasilialaisella Carlos Roberto Ferreira Cabralilla. Samalla Zouaoui löysi uudeksi seurakseen kerran aikaisemmin valmentamansa Sharjah SC. Menestys jäi kuitenkin vaatimattomaksi joukkueen vältyttyä neljän pisteen turvin putoamisesta sarjatasoa alemmaksi. Kauden päätteeksi hänet erotettiin tehtävästään.

Elokuussa 2010 Zouaoui palasi takaisin valmentamisen pariin, kun hänen vanha kotimaan seuransa CA Bizertin palkkasi hänet erotetun Gérard Buscherin tilalle. Zouaoui toimi joukkueen valmentajana aina tammikuun alkuun saakka, kunnes siirtyi CA Bizertinin toimitusjohtajaksi.[6]

Hän valmensi vuonna 2011 saudiarabialaista Al-Ettifaqia. Hän korvasi kesken kauden romanialaisen Marin Ionin ja johdatti joukkueen Saudi-Arabian valioliigassa kolmanneksi ja samalla paikan Aasian Mestarien liigassa kaudelle 2011–2012. Zouaoui valmensi joukkuetta myös kaudella 2011–2012 sopimuksensa loppuun asti, kunnes hänet korvasi sopimuksen päätyttyä kroatialainen Branko Ivankovic.

Meriitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tunisia 1982/83 rsssf.com Viitattu 26.11.2009 (englanniksi)
  2. Tunisia 1983/84 rsssf.com Viitattu 26.11.2009 (englanniksi)
  3. LISTE DES ENTRAÎNEURS NATIONAUX (1956–2008) FTF.org Viitattu 26.11.2009 (ranskaksi)
  4. Tunisia 1990/91 rsssf.com Viitattu 26.11.2009 (englanniksi)
  5. Tunisia 1991/92 rsssf.com Viitattu 26.11.2009 (englanniksi)
  6. Maher Kanzari nouvel entraineur du Club Athlétique Bizertin Kawarji. 2.1.2011 Viitattu 3.2.2011 (ranskaksi)
Edeltäjä:
Ryszard Kulesza
Mrad Mahjoub
Ammar Souayah
Tunisian maajoukkueen päävalmentaja
9/1984–2/1986
3/1993–3/1994
2002
Seuraaja:
Jean Vincent
Faouzi Benzarti
Roger Lemerre