Yhteenlasku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhteenlaskumerkki

Yhteenlasku on yksi aritmeettisista peruslaskutoimituksista ja se on ensimmäinen koululaisille opetettavista. Yhteenlaskuoperaatio yhdistää ainakin kaksi lukua, jotka ovat yhteenlaskettavat toiseksi luvuksi, summaksi. Esimerkiksi 1 + 2 = 3 (luetaan yksi plus kaksi on kolme ), jossa luku 1 on yhteenlaskettava, johon lisätään luku 2, eli yhteenlaskettava ja näin saadaan summa, eli luku 3. Yhteenlaskun käänteislaskutoimitus on vähennyslasku.

Yhteenlaskun tulosta kutsutaan summaksi.[1]

Formaali määritelmä luonnollisilla luvuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenlaskuoperaatio + luonnollisilla luvuilla on kuvaus + : ℕ × ℕ → ℕ, +(a, b) = c, jossa a, b, c ∈ ℕ. Tavallisesti merkitään a + b = c.

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. On olemassa yksikäsitteinen (luonnollinen luku) c = a + b, eli +(a,b) = c.
  2. Yhteenlaskun liitäntälaki: (a + b) + c = a + (b + c), eli +((a+b),c) = +(a,(b+c))
  3. Yhteenlaskun vaihdantalaki: a + b = b + a, eli +(a,b) = +(b,a)

Nämä voidaan todistaa Peanon aksioomien avulla.

Voidaan myös osoittaa, että esimerkiksi ((a + b) + c) + d = a + b + c + d. Toisin sanoen yhteenlasku voidaan suorittaa useammallekin kuin kahdelle luvulle.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka yhteenlasku määritellään formaalisti luonnollisille luvuille, se on usein määritelty vastaavasti myös muissa lukujärjestelmissä. Esimerkiksi vektoreita voidaan laskea yhteen.

  1. Esimerkiksi kokonaisluvuille -3, -1 ja 2 pätee:
    2 + (-1) = (-1) + 2 = 1, ((-3) + (-1)) + 2 = (-3) + ((-1) + 2) = -2
  2. Rationaaliluvuille m/n ja p/q yhteenlasku määritellään:
  3. Vektorien yhteenlasku määritellään seuraavasti:
Olkoot ja vektoreita, esimerkiksi reaaliavaruudessa Rn.
Määritellään, että .
Toisin sanoen lasketaan vektorien vastaavilla kohdilla olevat arvot yhteen.

Yhteenlasku allekkain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenlasku voidaan suorittaa paperilla ns. allekkainlaskuna.

Allekkainlaskussa luvut kirjoitetaan allekkain niin, että vastaavilla paikoilla olevat desimaalit ovat allekkain. Sitten lasketaan yhteen oikealta aloittaen vastaavat luvut.

Esimerkki:

  12                  jossa on 0 sataa, 1 kymmentä ja 2 ykköstä
+321                  jossa on 3 sataa, 2 kymmentä ja 1 ykköstä
 333                  jossa on 3 = 2 + 1 ykköstä, 3 = 1 + 2 kymmentä ja 3 = 0 + 3 sataa

Kymmenjärjestelmässä luvun desimaalit ovat numerot nollasta yhdeksään, 0,1,...,9. Laskettaessa numeroita yhteen saadaan joskus summaksi yli kymmenen. Tällöin ylimenevä kymmenen on siirrettävä "muistiin" ja lisättävä seuraavana vasemmalla olevaan desimaalien summaan.

Esimerkki:

 7656
+5555

Aloitetaan laskeminen oikealta: 6 + 5 = 11 > 10. Nyt merkitään 6 + 5 = 1, muistiin: 1.

   1
 7656
+5555
    1

Jatketaan: 1 + 5 + 5 = 11 = 1, muistiin: 1.

  11
 7656
+5555
   11

Ja

1111
 7656
+5555
13211

Vastaavasti voidaan laskea allekkain myös useampia lukuja:

Esimerkki:

11222
 34512
 12451
 12455
 31245
 12455
+12467
115585

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. summa. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]