Wilhelm Tell
Wilhelm Tell oli legendaarinen sankari, jonka on sanottu eläneen Sveitsissä 1300-luvulla. Wilhelm Tell oli tunnettu varsijousenkäyttötaidostaan. Hänen tunnetuin tekonsa oli, että hän ampui nuolen poikansa pään päälle asetetun omenan läpi. Sveitsiläisille hän on kansan riippumattomuuden ja vapaudenrakkauden symboli[1].
Ei ole varmaa, oliko Wilhelm Tell todellinen historiallinen henkilö vai ei. Useiden maiden kansanperinteessä (muun muassa Tanskassa ja Englannissa) tunnetaan tarina sankarista, joka ampuu omenan oman lapsensa pään päältä ja sen jälkeen tyrannin, joka komensi tämän tempun tehtäväksi. Omenan ampuminen ja Wilhelm Tell liitettiin yhteen vasta 1300-luvulla.[1]
Wilhelm Tellin kuva oli Helvetian tasavallan (1798–1803) virallisessa sinetissä.
Tellin tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myyttinen tarina Wilhelm Tellistä esitetään usein seuraavasti: Vouti Gessler panetti Altdorfissa Urissa tangon päähän arkkiherttuan hatun ja käski, että jokaisen ohikulkijan piti sille vallan tunnuskuvalle paljastaa päänsä. Tätä tietä astui kuuluisa jousimies Wilhelm Tell, taluttaen kädestä pikku poikaansa, ja sivulla riippui hänellä jousi ja nuoliviini. Hän astui ohitse tervehtimättä hattua. Vouti otatti kiinni Tellin, asetti hänen poikansa seisomaan lehmusta vasten ja pani pojan pään päälle omenan, käskien isän ampumaan nuolellansa sen pois. Tellillä oli rohkeutta ja taitoa ampua omena haavoittamatta poikaansa.
Mutta koska Tellillä oli toinenkin nuoli kätkössä, kysyi vouti: ”Mitähän tarkoitat tuolla toisella nuolella?” Tell vastasi rehellisesti: ”No, sanonpa sinulle totuuden. Jos olisi ensimmäinen nuoli sattunut lapseeni, olisin toisella osunut sinuun.” Silloin vihastui vouti, panetti Tellin kahleisiin ja lähti viemään häntä veneellä Vierwaldstätterjärven yli linnaansa Küssnachtiin, sulkeakseen hänet siellä torniin. Mutta heidän purjehtiessaan järvellä Rütlin ohitse alkoi ankara myrsky lähetä.
Venemiehet joutuivat neuvottomiksi ja ajattelivat, että ainoastaan Wilhelm Tell saattoi voimakkailla käsivarsillaan ohjata venettä. Vouti päästätti hänet kahleistaan ja käski hänen asettua perää pitämään. Tell ohjasikin venettä vakaalla kädellä pitkin kallioista rantaa; mutta jyrkän Axen-vuoren vieressä, jossa kallion kieleke pistää ulos veteen, sieppasi hän äkisti aseensa, hyppäsi kalliolle ja samalla sysäsi veneen ulos pauhaaviin aaltoihin. Sieltä hän kiiruhti sisämaahan päin ja piiloutui pensastoon. Kun vouti viimein nousi maalle ja astui Küssnachtiin vievää solatietä, ampui Tell piilostaan häntä nuolella läpi sydämen.[2]
Tell näyttämöllä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Friedrich Schiller kirjoitti Tellistä näytelmän Wilhelm Tell (1804). Gioachino Rossini sävelsi aiheesta oopperan Wilhelm Tell (1829). Oopperan alkusoiton melodia on tunnettu, mutta itse kuusituntista oopperaa ei nykyään juuri esitetä. Mike Oldfield on tehnyt alkusoitosta rock-version ”William Tell Overture”, jossa hän soittaa kaikki instrumentit itse. Anthony Horowitz on luonut aiheesta televisiosarjan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 415. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
- ↑ Sjögren, Otto: ”Vanha ja Keski-aika”, Historiallinen lukukirja. WSOY, 1888. Project Gutenberg (viitattu 21.10.2016).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wilhelm Tell Wikimedia Commonsissa
