Vicente Fox

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vicente Fox Quesada
Meksikon 72. presidentti
1. joulukuuta 2000 – 1. joulukuuta 2006
Edeltäjä Ernesto Zedillo
Seuraaja Felipe Calderón
Henkilötiedot
Syntynyt2. heinäkuuta 1942
México, Meksiko
Puoliso Marta Sahagun
Tiedot
Puolue Partido Acción Nacional
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Vicente Fox Quesada (s. 2. heinäkuuta 1942) on meksikolainen poliitikko, joka oli maan presidenttinä vuosina 2000–2006.[1] Hänet valittiin vuoden 2000 vaalissa oppositiopuolueen ehdokkaana. Hänen kautensa päättyi 2006, eikä Meksikon perustuslain mukaan uudelleenvalinta ollut mahdollista. Fox oli ensimmäinen opposition presidentti sitten vuoden 1910 Francisco Maderon. Hän seurasi virassa Ernesto Zedilloa.

Fox syntyi pääkaupungissa Méxicossa rikkaaseen espanjalais-irlantilaisjuuriseen perheeseen. Hän opiskeli Universidad Iberoamericanassa ja suoritti joitain taloustieteenkursseja Harvardin luennoitsijoiden johdolla, muttei suorittanut tutkintoa. Fox aloitti työuransa The Coca-Cola Companylla tavarantoimitusten valvojana ja ajamalla jakelurekkaa. Viimein hänestä tuli Meksikon ja koko latinalaisen Amerikan toimintojen johtaja.

Fox liittyi konservatiiviseen Partido Acción Nacional -puolueeseen (PAN) 1980-luvulla vuoden 1988 presidenttiehdokkaan Manuel Clouthierin kutsusta. 1988 Fox valittiin kongressin alahuoneeseen (Cámara de Diputados) Guanajuaton osavaltion Leónista. Hän oli ehdokkaana osavaltion kuvernööriksi 1991. Vaikka Partido Revolucionario Institucionalin Ramón Aguirre Velázquez julistettiin kiistanalaisten vaalien voittajaksi, kuvernööriksi tuli kuitenkin PANin Carlos Medina Plascencia erinäisten sopimusten jälkeen. Tällöin Fox jätti protestina politiikan väliaikaisesti presidentti Carlos Salinasin kauden loppuun asti.

Salinasin kauden lopussa Meksikon perustuslain 82. pykälää muutettiin siten että ei-meksikolaissyntyisten vanhempien meksikolaissyntyinen lapsi voidaan valita presidentiksi. Fox, jonka äiti on espanjalainen pääsisi nyt presidenttiehdokkaaksi.

Vuonna 1995 Fox valittiin suurella enemmistöllä osavaltionsa kuvernööriksi. Vuonna 1997, kolme vuotta ennen vaaleja, hän julisti hakevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Tällöin hän oli lähes tuntematon ja häntä pidettiin liian kokemattomana virkaan. Fox sai mainetta rehellisenä ja kokeneena yrittäjänä, enemmän kansalaisena kuin poliitikkona. Hänet valittiin ilman vastaehdokkaita puolueen presidenttiehdokkaaksi 2000.

Presidenttikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aggressiivisen loanheittokampanjan jälkeen Fox voitti vaalit syntymäpäivänään 2. heinäkuuta 2000 43 % äänistä voittaen PRI:n Francisco Labastidan. Hän astui virkaansa joulukuussa.

Foxilla oli nyt vähemmistö takanaan kongressissa ja enemmistö koostui puolueista joita hän oli syyttänyt tehottomuudesta ja korruptiosta. Foxin lupaus selvittää zapatistisissiongelma "15 minuutissa" ja lupaus 7 % talouskasvusta jäivät lunastamatta. Fox lupasi myös jokaiselle meksikolaiselle työtä Meksikossa.

Hänen kannatuksensa säilyi korkeana ensimmäisen vuoden ajan, mutta 2003 vaaleissa PAN menetti asemiaan. Foxin lupaukset purkaa byrokratiakoneistoa olisivat merkinneet työttömyyttä, hallinnon lamautumista ja kallista koulutusta uusiin tehtäviin.

Fox otti hallitukseensa ministereitä edellisistä hallituksista ja myös Partido de la Revolución Democrática -puolueesta (PRD). Monet el gabinetazon jäsenistä olivat menestyneitä liikemiehiä tai yrittäjiä.

Ensimmäinen Foxin vastoinkäyminen oli Toallagate, kun hänen julkiseksi asettavansa hankintaluettelo paljasti hänen hankkineen kalliita 4430 peson pyyhkeitä virka-asuntoonsa.

Tasan vuoden vaalivoittonsa jälkeen Fox nai tiedottajansa Marta Sahagúnin. Sahagún de Foxin vaikutusta Meksikon politiikassa on arvostelu, koska perustuslaki määrää presidentinvallan yhdelle henkilölle ja presidenttien puolisot ovat yleensä pysytelleet taustalla. Sahagún de Foxilla oli myös aikomuksia omasta presidenttikaudesta, joita Fox tuki. Kesällä 2004 brittiläinen Financial Times paljasti, että hänen hyväntekeväisyyssäätiönsä oli saanut epäsuorasti varoja kansallisesta uhkapeliyhtiöstä, Lotería Nacional. Asiasta seurasi kongressin tutkimus ja lottoyhtiön johtaja vaihdettiin. Heinäkuussa 2004 Fox piti tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti ettei hänen vaimonsa hakisi presidentinvirkaa, minkä Sahagún de Fox vahvisti viikkoa myöhemmin.

Foxin vuosittainen puhe opposition hallitsemalle kongressille 2004 oli yksi lähihistorian vaikeimpia. Hänet keskeytettiin useasti, yleisöstä näytettiin käsimerkkejä ja vuoden 2006 presidenttiehdokas Andrés Manuel López Obradoron kuvia. Fox oli tosi aikoinaan itsekin syyllistynyt moiseen käytökseen. Yleinen käsitys on, että hän olisi halunnut parantaa maan tilaa, muttei siihen kyennyt. Oppositio oli jo keskustelemassa hänen seuraajastaan kaksi vuotta ennen hänen kautensa päättymistä. Syitä Foxin ja kongressin eripuraan on useita. Hän on usein arvostellut kongressin toimia julkisesti. Kuuban presidentti Fidel Castro julkaisi Foxin kanssa käymänsä puhelinkeskustelun, jossa Fox oli kehottanut "syöt ja sitten lähdet menemään" ("Comes y te vas"), Yhdistyneiden kansakuntien kokouksen Monterreyssa, Nuevo Leónissa jälkeen, jotta Castron paikallaolo ei loukkaisi Yhdysvaltain presidentti George W. Bushia. Varsinkin vasemmisto raivostui ja ryhmä kongressiedustajia lähti Kuubaan pyytämään Castrolta anteeksi.

Talouden osalta Fox pyrki avaamaan valtion sähkölaitos- ja öljyteollisuutta yksityisinvestoinnelle, mutta epäonnistunut. Kongressi ei hyväksy asiaa koskevaa lainsäädäntö, mistä Fox on sitä arvostellut. Monia Foxin ehdottamia uudistuksia PRI on ehdottanut aiemmin, mutta Fox ja muut ovat äänestäneet niitä vastaan. Meksikon sijoitus Transparency Internationalin korruptiotilastoissa on huonontunut Foxin kaudella, kuten myös kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit. Vastustajat ovat moittineet Foxin talouspolitiikan epämääräisyyttä. Talouskasvun hitaus on johtunut työvoiman paosta Yhdysvaltain paremmin palkatuille markkinoille ja Fox onkin kehunut työttömyyden alentuneen, vaikka työpaikkojen määrä on vähentynyt 180 000 vuodesta 2001 vuoteen 2005.[1][vanhentunut linkki] Meksiko on myös pudonnut maailman kymmeneksi suurimman talouden paikalta sijalle 12. Maa on kuitenkin yksi latinalaisen Amerikan rikkaimmista bruttokansatuotteella henkilöä kohti mitattuna ja talous on elpynyt vuosien 1994–1995 kriisistä.

Foxin sosiaalinen ohjelma on paljolti hänen edeltäjänsä Zedillon ohjelman jatketta. Hän on kuitenkin uudistanut kansallista INFONAVIT-asuntojärjestelmää ja työläisten ostamien asuntojen määrä on noussut uuteen ennätykseen. Toinen Foxin hallinnon uudistus on kansallinen Seguro Popular -sairausvakuutusjärjestelmä ennen vakuuttamattomille pienyrittäjille ja osa-aikatyöläisille. Huumekauppaa on rajoitettu tehokkaasti Foxin aikana. Yli 35 000 huumerikollista on pidätetty, tosin entinen Sinaloan kartellin johtaja Joaquín "El Chapo" Guzmán pakeni vankilasta. Tammikuussa 2005 armeija piiritti ja otti hallintaansa La Palman vankilan, jonka huumelordit olivat ottaneet valvontaansa ja josta käsin he hoitivat liiketoimiaan.

Marraskuussa 2005 Fox arvosteli Mercosurin jäseniä Argentiinaa, Brasiliaa, Paraguayta ja Uruguayta sekä Venezuelaa Amerikkojen vapaakauppa-alueen hyväksymättä jättämisestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vicente Fox Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.1.2015.