Valtikka (elokuva)
| Valtikka | |
|---|---|
| The Score | |
 Elokuvan DVD -painoksen kansikuva. |
|
| Ohjaaja | Frank Oz |
| Käsikirjoittaja | |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Howard Shore |
| Kuvaaja | Rob Hahn |
| Leikkaaja | Richard Pearson |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Yhdysvallat Saksa |
| Tuotantoyhtiö | Mandalay Pictures |
| Levittäjä | Paramount Pictures |
| Ensi-ilta |
 13. heinäkuuta 2001 5. lokakuuta 2001 |
| Kesto | 124 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 68 000 000 dollaria |
| Tuotto | 113 579 918 dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Valtikka (engl. The Score) on vuonna 2001 ensi-iltansa saanut Frank Ozin ohjaama trilleri, jonka pääosissa esiintyvät Robert De Niro, Edward Norton ja viimeiseksi jääneessä elokuvaroolissaan Marlon Brando.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kassakaappimurtoihin erikoistunut, virallisesti jazzklubia Montrealissa Kanadassa pitävä Nick Wells (Robert De Niro) aikoo jäädä murtohommista ”eläkkeelle” viettääkseen aikaa lentoemäntänä toimivan naisystävänsä Dianen (Angela Bassett) kanssa. Vanha rikoskumppani Max (Marlon Brando) saa hänet suostuteltua vielä yhteen miljoonaluokan keikkaan. Tehtävänä on ryöstää arvokas valtikka, Ranskan valtion kansallisaarre, joka on yritetty salakuljettaa Kanadan kautta Yhdysvaltoihin antiikkipianon sisälle piilotettuna. Piano on nyt Kanadan tullin varastossa Montrealissa. Max järjestää Nickin avuksi nuoren Jack Tellerin (Edward Norton), joka saa tullivarastosta työpaikan kehitysvammaista vahtimestaria esittämällä. Nick pestaa vanhan rikoskumppaninsa, tietokonehakkeri Stevenin (Jamie Harrold) murtautumaan tullivaraston turvajärjestelmään ja hoitamaan sen pois toiminnasta ryöstön ajaksi. Suunnitelmia täytyy muuttaa, kun viranomaiset saavat vihiä valtikan sijainnista pianossa ja parantavat tullivaraston valvontajärjestelmää.
Nick tunkeutuu tullivarastoon viemäritunnelin kautta samalla kun Jack eliminoi turvajärjestelmät ja paikalle osuvan työtoverinsa. Nick polttaa valtikan sisältävän kassakaapin kattoon reiän, täyttää kaapin vedellä, sujuttaa sitten reiästä syvyysammuksen ja räjäyttää kaapin auki. Nick saa valtikan haltuunsa, mutta Jack pettääkin hänet, uhkaa aseellaan ja vaatii valtikkaa itselleen. Pitkin hampain Nick luovuttaa Jackille repun, ja sekunteja myöhemmin hälytysjärjestelmä aktivoituu. Nick lähtee pakoon viemäritunnelia pitkin, ja Jack reppuineen pääsee poliisien läpi vammaisen työntekijän roolissaan.
Päästyään bussiasemalle Jack soittaa ylimielisenä Nickille, joka vihjaa että valtikka onkin yhä hänellä. Kesken puhelun Jack tarkistaa reppunsa sisällön: se on valtikan kokoinen arvoton metalliputki. Nick neuvoo häntä pakenemaan henkensä edestä, koska on pääepäilty. Max katsoo huvittuneena televisiosta uutisia, miten poliisi etsii Jack Telleriä kaikkialta. Elokuvan viimeisessä kuvassa Nick tapaa naisystävänsä lentokentällä, ja he syleilevät.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Robert De Niro | … | Nick Wells |
| Edward Norton | … | Jack Teller |
| Marlon Brando | … | Max |
| Angela Bassett | … | Diane |
| Gary Farmer | … | Burt |
| Paul Soles | … | Danny |
| Jamie Harrold | … | Steven |
| Serge Houde | … | Laurent |
| Jean-René Ouellet | … | André |
| Martin Drainville | … | Jean-Claude |
| Claude Despins | … | Albert |
| Richard Waugh | … | Sapperstein |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Markku Varjola (toim.): Elokuvien ensi-illat Suomessa 2000-2007 (pdf) Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry.. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 18.11.2012.