Urheiluvuosi 1959
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Urheiluvuodet |
|---|
| 1949 • 1950 • 1951 • 1952 • 1953 • 1954 • 1955 • 1956 • 1957 • 1958 – 1959 – 1960 • 1961 • 1962 • 1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 • 1968 • 1969 |
| Vuodet |
| 1956 • 1957 • 1958 – 1959 – 1960 • 1961 • 1962 |
Urheiluvuosi 1959 käsittelee vuoden 1959 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden voitti australialainen Jack Brabham.[1]
Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Masters-turnauksen voitti yhdysvaltalainen Art Wall Jr..[2]
- Yhdysvaltain avoimen turnauksen voitti yhdysvaltalainen Billy Casper.[2]
- Britannian avoimen turnauksen voitti eteläafrikkalainen Gary Player.[2]
- PGA-mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Bob Rosburg.[3]
- Ryder Cupin voitti Yhdysvallat.[3]
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailut Prahassa, Tšekkoslovakiassa. Mestaruuden voitti Kanada, jota edusti seurajoukkue Belleville McFarlands. Hopeaa sai Neuvostoliitto ja pronssille sijoittui Tšekkoslovakia.[4] Karsintalohkossaan Ostravassa Suomi ylsi ensi kertaa maaotteluhistoriansa aikana tasapeliin Ruotsin kanssa.[4][5]
- Stanley Cupin voitti Montreal Canadiens neljäntenä vuonna peräkkäin.[6]
Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Davey Moore voitti ammattinyrkkeilyn höyhensarjan maailmanmestaruuden voittamalla nigerialaisen Hogan "Kid" Basseyn 13. erän teknillisellä tyrmäyksellä 18.3. Los Angelesissa.[7]
- Floyd Patterson puolusti ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuttaan tyrmäämällä Brian Londonin 11. erässä 1.5. Indianapolisissa mutta menetti mestaruuden ruotsalaiselle Ingemar Johanssonille teknillisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä 26.6. New Yorkissa.[8]
- Meksikolainen Joe Becerra voitti ammattinyrkkeilyn kääpiösarjan maailmanmestaruuden tyrmäämällä kahdeksannessa erässä ranskalaisen Alphonse Halimin 8.7. Los Angelesissa.[9]
- Gene Fullmer voitti ammattinyrkkeilyn keskisarjan NBA-liiton maailmanmestaruuden 14. erän teknillisellä tyrmäyksellä ottelussa Carmen Basiliota vastaan 28.8. San Franciscossa.[10]
- Uudelleen yli kymmenen vuoden tauon jälkeen ohjelmaan otettujen ammattinyrkkeilyluokkien, kevyen välisarjan ja alemman kevytsarjan, maailmanmestareiksi ottelivat puertoricolainen Carlos Ortiz ja yhdysvaltalainen Harold Gomes.[11]
Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yleisluistelun miesten maailmanmestaruuskilpailut. Mestaruuden voitti suomalainen Juhani Järvinen ja Suomen kaksoisvoiton varmisti Toivo Salonen.[12]
- Yleisluistelun naisten maailmanmestaruuskilpailut. Mestaruuden voitti neuvostoliittolainen Tamara Rylova.[13]
Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keski-Euroopan mäkiviikon 1958–1959 voitti itäsaksalainen Helmut Recknagel toisen kerran peräkkäin.[14]
Pyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Italian ympäriajon voitti toisen kerran urallaan luxemburgilainen Charly Gaul.[15]
- Ranskan ympäriajon voitti kaikkien aikojen ensimmäisenä espanjalaisena Federico Bahamontes.[16]
Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailmanmestaruuskilpailuissa mestaruuden voittivat yhdysvaltalainen David Jenkins kolmannen kerran peräkkäin, yhdysvaltalainen Carol Heiss neljännen kerran peräkkäin, pariluistelussa Kanadan Barbara Wagner / Robert Paul kolmannen kerran peräkkäin sekä jäätanssissa Ison-Britannian Doreen Denny / Courtney Jones, joista Jonesille mestaruus oli kolmas peräkkäinen.[17]
Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Alex Olmedo ja naisten järjestäjämaan Mary Reitano.[18]
- Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti italialainen Nicola Pietrangeli ja naisten britti Christine Truman.[19]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti Alex Olmedo ja naisten brasilialainen Maria Bueno.[20]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti australialainen Neale Fraser ja naisten Maria Bueno.[21]
- Davis Cupin voitti Australia.[22]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pihlaja, s. 123
- ↑ a b c Pihlaja, s. 151
- ↑ a b Pihlaja, s. 152
- ↑ a b Raevuori, Antero: Pitkä kiekko, s. 45–48. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21875-8.
- ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 324. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
- ↑ Pihlaja, s. 262
- ↑ Lounasheimo, s. 709
- ↑ Lounasheimo, s. 326–327, 337–340, 697
- ↑ Lounasheimo, s. 711
- ↑ Lounasheimo, s. 277, 702
- ↑ Lounasheimo, s. 704, 707
- ↑ Pihlaja, s. 550
- ↑ Pihlaja, s. 551
- ↑ Pihlaja, s. 444
- ↑ Pihlaja, s. 605
- ↑ Pihlaja, s. 604
- ↑ Pihlaja, s. 707–708
- ↑ Pihlaja, s. 739
- ↑ Pihlaja, s. 738–739
- ↑ Pihlaja, s. 736–737
- ↑ Pihlaja, s. 737–738
- ↑ Pihlaja, s. 740
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1959 Wikimedia Commonsissa
