Toulon
| Toulon | |
|---|---|
 Toulonin kaupunkia ja sotasatamaa. |
|
 lippu |
.svg) vaakuna |
  Toulon |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ranska |
| Alue | Provence-Alpit-Riviera |
| Departementti | Var |
| Arrondissementi | Toulon |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Hubert Falco |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 42,84 km² |
| Väkiluku (2006) | 167 816 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Toulon on linnoitettu satamakaupunki Välimeren rannikolla Etelä-Ranskassa. Kaupungin väkiluku oli vuonna 2006 yhteensä 167 816[1]. Siellä on suuri vienti-ja tuontisatama, myös aseteollisuutta ja laivatelakoita. Kaupungissa on lisäksi Ranskan Välimeren-laivaston päätukikohta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Roomalaiset perustivat laivastotukikohdan Toulonin rannikolle sen suotuisan sijainnin takia. He perustivat paikalle myös purppuravärjäämöjä. Toulonin nimi Rooman valtakaudella oli todennäköisesti Telo Martius. Saraseenit hyökkäsivät kaupunkiin vuosina 718–1197 useaan otteeseen. Keskiajalla kaupunki kuului Marseillen varakreiveille, jotka luovuttivat kaupungin Kaarle Anjoulaiselle. Toulon siirtyi Ranskalle muun Provencen mukana vuonna 1481. Keskiajalla kaupungin muurit ulottuivat ilmeisesti merelle saakka, ja sittemmin vallien paikalle rakennettiin katuja. Ludvig XII aloitti kunnollisen sataman rakentamisen, ja satamaa vartioimaan pystytettiin vuonna 1514 torni Grosse Tour de la Mitre. Puolustus osoittautui kuitenkin riittämättömäksi, kun Ranska kävi vuonna 1524 sotaa Kaarle V:tä vastaan. Henrik IV:n aikana Provencen kuvernööri rakennutti linnoitetun aallonmurtajan.[2]
Ludvig XIV:n aikana satamaa laajennettiin jälleen laivastoa varten. Kardinaali Richelieun valvonnassa perustettiin myös sotalaivojen korjaus- ja rakennustelakka. Espanjan perimyssodan aikana kaupunkia piiritettiin tuloksetta sekä mereltä että maalta käsin. 1700- ja 1800-luvuilla kaupungin muureja vahvistettiin ja Cap Le Mourilloniin rakennettiin Fort La Malguen linnake. Kaupunkiin rakennettiin myös uusia kuivatelakoita ja satama-altaita. Keskiaikainen vanhakaupunki kärsi tuhoja toisessa maailmansodassa.[3]
Nykyisin satamasta viedään Ranskan rauta-, teräs- ja kemianteollisuuden tuotteita.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maurice Arreckx, Vivre sa ville, La Table ronde, 1982 ; Toulon, ma passion, 1985
- Jean-Pierre Thiollet, Le Chevallier à découvert, Laurens, 1998
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Klaus Bennewitz, Corinna Cacoveanu, Gerda Kurtz, Marianne Mehling ja Siglinde Summerer: Provence ja Ranskan Riviera. Otava, 1984. ISBN 951-1-13002-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 7.8.2009. (ranskaksi)
- ↑ Bennewitz et al. 1984, s. 226.
- ↑ Bennewitz et al. 1984, s. 227.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toulon Wikimedia Commonsissa
