Tony Benn
Anthony Neil Wedgwood ”Tony” Benn (3. huhtikuuta 1925 – 14. maaliskuuta 2014[1]) oli brittiläinen poliitikko. Hän kuului Työväenpuolueeseen ja istui maansa parlamentissa vuosina 1950–1961, 1963–1983 ja 1984–2001.
Benn palveli toisen maailmansodan aikana ilmavoimissa. Hänen serkkunsa oli edesmennyt näyttelijä Margaret Rutherford.
Benn oli pääri, 2. Stansgaten varakreivi, vuodesta 1960 lakiuudistukseen vuonna 1963, jolloin aatelisarvosta luopuminen tuli mahdolliseksi. Tällöin työväenpuolueen vasemmistolaitaa edustanut Benn luopui tittelistään voidakseen jatkaa kansanedustajana.[2] Hän oli Postmaster General (lähinnä vastaa viestintäministeriä) vuosina 1964–1966, teknologiaministeri vuosina 1966–1970, teollisuusministeri vuosina 1974–1975 ja energiaministeri vuosina 1975–1979.
Tony Benniä haastatellaan Michael Mooren elokuvassa Sicko – aivan sairasta (2007).
Vuonna 2010 Benn allekirjoitti 25 brittiparlamentaarikon joukossa The Independentissä julkaistun kirjeen, jossa osoitettiin tukea Venezuelan presidentti Hugo Chávezin ajamille sosiaalisille uudistuksille ja vastustettiin Yhdysvaltojen puuttumista Venezuelan sisäisiin asioihin.[3]
Vuonna 2002 järjestetyssä 100 Greatest Britons -äänestyksessä Benn sijoittui 97. tilalle.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Labour stalwart Tony Benn dies at 88 BBC News. 14.4.2014. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Töyrylä, Katriina: Brittipoliitikko Tony Benn on kuollut Yle Uutiset. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
- ↑ Venezuela Solidarity Campaign – Independent On Sunday Publishes Statement For Venezuelan Sovereignty (Arkistoitu versio) Viitattu 10.4.2010.
- ↑ Suuret suomalaiset, s. 260. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19538-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tony Benn Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
