Tiangong
Tiangong (天宫, suom. Taivaallinen palatsi) on Kiinan rakentama sarja avaruusasemia. Ensimmäinen kiinalainen avaruusasema, Tiangong 1, laukaistiin avaruuteen 30. syyskuuta 2011[1] ja toinen Tiangong 2 15. syyskuuta 2016.
Tiangong 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tiangong 1 | |
|---|---|
 Piirros Tiangong 1 -asemasta |
|
| COSPAR ID | 2011-053A |
| SATCAT № | 37820 |
| Tilastotietoja | |
| Laukaisu | 30. syyskuuta 2011 |
| Paluu | 2. huhtikuuta 2018 |
| Massa | 8000 kg |
Tiangong 1 oli kiinalainen pienoisavaruusasema, joka laukaistiin avaruuteen 29. syyskuuta 2011.[2][3] Kiinan avaruushallinnon mukaan se oli noin 8 000 kg painava avaruuslaboratorio, johon tuolloin suunnitteilla olevat Shenzhou 8, Shenzhou 9 ja Shenzhou 10 -avaruusalukset telakoituisivat.[4]
Avaruusasemaan kuului kaksi tieteellistä teleskooppia. [5]
Ensimmäisen avaruusaseman kanssa miehitetyn telakoinnin tehnyt Shenzhou 9 -avaruusalus laukaistiin avaruuteen 16. kesäkuuta 2012.[6][7]
On arvioitu, että aseman hallinta on menetetty ja se tulee putoamaan hallitsemattomasti Maahan.[8] Normaalisti vastaavat kappaleet poistetaan kiertoradalta hallitusti haluttuna aikana ja halutulle alueelle.[8] Syyskuussa 2016 Kiinan viranomaiset vahvistivat ainoastaan, että asema putoaa Maahan vuoden 2017 loppupuolella aikaa tai paikkaa tarkemmin määrittelemättä.[8]
Asema putosi lopulta 2. huhtikuuta 2018 eteläiselle tyynenmerelle päin, mutta se paloi suurimmilta osin ilmakehässä tullessaan maata kohti.[9] Kiinan viranomaisten mukaan Tiangong-1-avaruusasema saapui Maan ilmakehään varttia yli kolme maanantaiaamuna Suomen aikaa.[9]
Tiangong 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tiangong 2 | |
|---|---|
 Shenzhou-alus ja Tiangong 2 (oikealla) telakoituneena aluksien pienoismallissa. |
|
| COSPAR ID | 2016-057A |
| SATCAT № | 41765 |
| Tilastotietoja | |
| Laukaisu | 15. syyskuuta 2016 |
| Pituus | 14,5 m |
| Massa | 8500 kg |
Tiangong 2 laukaistiin avaruuteen 15. syyskuuta 2016.[10] Laukaisu tehtiin Jiuquanin avaruuskeskuksesta Pitkä marssi 2F kantoraketilla.[11] Ensimmäinen miehistö asemalle laukaistiin asemalle 17. lokakuuta Shenzhou-11 -lennolla.[12] Paluu on määrä olla marraskuun 20. päivänä.[12] Asemalta vapautettiin pieni Banxing-2, jolla muiden muassa kuvattiin asemaa ulkopuolelta ja harjoitellaan muodostelmalentoa aseman kanssa.[12] Tällä valmistaudutaan muiden muassa automaattisen rahtialuksen käyttöönottoon.[12]
Yhdestä moduulista koostuva asema on 14,5 metriä pitkä ja on massaltaan 8,5 tonnia.[11]
Tiangong 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiangong 3 on Kiinan kolmas avaruusasema.
Aseman ensimmäinen moduuli Tianhe vietiin paikalleen avaruuteen 29. huhtikuuta 2021[13]. 29. toukokuuta 2021 rahtialus Tianzhou-2 vei Tianhelle lähes seitsemän tonnia tarvikkeita[13]. Moduuli sai ensimmäiset asukkaansa 17. kesäkuuta 2021[13].
Wentian-niminen laboratoriomoduuli laukaistiin 24.7 ja seuraavana päivänä se telakoitui onnistuneesti avaruusaseman runkoon[14].
Aseman on määrä tulla valmiiksi vasta 11 lennon jälkeen, ehkä jo vuoden 2022 lopulla[13]. Sen jälkeen aseman on suunniteltu pysyvän kiertoradallaan ainakin kymmenen vuotta.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Xin Dingding: China launching Tiangong-1 on Thursday China Daily. 28.9.2011. Viitattu 28.9.2011. (englanniksi)
- ↑ 我国将于2010年-2011年发射小型空间站 Sina 新闻中心. 29.9.2008. Viitattu 2.3.2020. (kiinaksi)
- ↑ Xin Dingding: China outlines space station plan China Daily. 3.3.2009. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Du Guodong : Unmanned space module to be launched in 2010, await space docking Window of China . 28.2.2009 . Arkistoitu 4.3.2009 . Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Jones, Morris: Two Telescopes For Tiangong Space Daily. 18.11.2010. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Kiina laukaisi Shenzou 9:n avaruuteen - kyydissä ensimmäinen naistaikonautti Yle Uutiset. 16.6.2012. Viitattu 2.3.2020.
- ↑ Wallius, Anniina : Kiinan keskeneräinen avaruusasema saa asukkaita jo kesällä Yle Uutiset . 17.2.2012 . Arkistoitu 2.3.2021 . Viitattu 18.2.2012 .
- ↑ a b c Kyyrö, Sampo : Kiina vahvisti avaruusaseman syöksyvän Maahan – todennäköisesti hallitsemattomasti Tekniikka & Talous . 20.9.2016 . Arkistoitu 3.3.2020 . Viitattu 12.11.2016 .
- ↑ a b Skara, Marija: Kiinan avaruusasema on syöksynyt ilmakehään Tyynenmeren yllä Yle Uutiset. 2.4.2018. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Mikko Suominen: Kiina laukaisi Tiangong-2-avaruusaseman Tähdet ja avaruus. 15.9.2016. Viitattu 17.9.2016.
- ↑ a b Seuraa Kiinan avaruusaseman laukaisua suorana Tiedetuubi. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 17.9.2016.
- ↑ a b c d Video: Kiinan avaruusasema satelliitin kuvaamana Tiedetuubi. Arkistoitu 8.11.2016. Viitattu 7.11.2016.
- ↑ a b c d e Avaruus | Kiinan uusi avaruusasema sai ensimmäiset asukkaansa – Asema on tukikohta Kiinan rohkealle avaruusohjelmalle Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ Taikonautit ottivat uuden laboratorionsa käyttöön maapallon kiertoradalla Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 25.7.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiangong Wikimedia Commonsissa
| Nykyiset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Entiset | |||||
| Suunnitteilla |
|