Temppeli E (Selinus)
| Temppeli E | |
|---|---|
.JPG) Temppeli E:n rauniot. |
|
| Sijainti | Selinunte, Marinella, Castelvetrano, Trapani, Sisilia, Italia |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 480–460 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
 |
|
Temppeli E on nimitys, jota käytetään eräästä antiikin aikaisesta kreikkalaisesta temppelistä Selinuksessa Sisiliassa Italiassa. Sen kohdejumaluutta ei tunneta varmuudella, mutta sen arvellaan olleen omistettu Heralle. Epävarmuudesta johtuen rakennus tunnetaan tutkimuksessa perinteisesti kirjainnimellään. Temppeli on Selinuksen rakennuksista parhaiten säilynyt.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppeli E rakennettiin klassisen kauden alussa noin vuonna 480–460 eaa. Sen oletetaan yleensä olleen omistettu Heralle[1][2] perustuen eräässä votiivistelessä olevaan piirtokirjoitukseen.[3] Jotkut tutkijat ovat kuitenkin ehdottaneet sitä Afroditen temppeliksi rakenteellisten yhtäläisyyksien vuoksi.[4] Samalla paikalla on ilmeisesti ollut kaksi varhaisempaa temppeliä, joista edellinen oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 510 eaa.[1][2]
Temppeli kaivettiin vuonna 1823. Kaivaukset suorittivat brittiläiset arkkitehtien Samuel Angell ja William Harris johdolla.[5] Rakennuksen raunioita on kunnostettu huomattavasti vuosina 1956–1959, ja siksi se on nykyisin Selinuksen temppeleistä näyttävin.[1][2][6]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Temppeli E sijaitsi niin kutsutulla Itäkukkulalla Selinuksen muurien ympäröimän kaupunkialueen itäpuolella. Se on eteläisin kukkulan kolmesta temppelistä, joista muut tunnetaan nykyisin nimillä Temppeli F ja Temppeli G. Se sijaitsi omalla muurin ympäröimällä temenos-alueellaan. Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Siinä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 15 pylvästä, joiden korkeus oli noin 10,2 metriä. Temppelin stylobaatin koko oli noin 25,3 × 67,8 metriä.[1][2][7]
Sisällä temppelissä oli pronaos, naos eli cella, adyton ja opisthodomos. Temppelissä oli useita porrastuksia. Itäpäässä kymmenen porrasta johti ensin pronaokselle, pronaoksesta kuusi porrasta sisään naokseen ja naoksen perältä jälleen kuusi porrasta sisään adytoniin. Naoksessa oli temppelin jumaluuden, oletettavasti siis Heran, kulttikuva, jonka jalusta on löydetty.[1][2]
Pronaoksen friisi oli koristeltu metoopeilla, jotka oli tehty paikallisesta kalkkikivestä sekä marmorista. Neljä metoopeista on löydetty, ja ne ovat Palermon arkeologisessa museossa (Museo archeologico regionale ”Antonino Salinas”).[1][2] Niiden veistokset esittävät Heraklesta surmaamassa amatsoni Antiopen, Zeuksen ja Heran häitä, Artemiin koirien raatelemaksi joutunutta Aktaionia sekä Athenea, joka surmaa gigantti Enkeladoksen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SELINUS (Selinunte) Trapani, Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Selinus, Temple E (Building) Perseus. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ IG XIV 271.
- ↑ Coarelli, Filippo & Torelli, Mario: SSicilia (Guide archeologiche Laterza), s. 72–103. Bari: Laterza, 1988.
- ↑ Marconi, Clemente et al.: Temple Decoration and Cultural Identity in the Archaic Greek World: The Metopes of Selinus, s. 133. Cambridge University Press, 2007. ISBN 052185797X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Temples Visit Selinunte. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ Cartwright, Mark: Selinus Ancient History Encyclopedia. Viitattu 22.10.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Temppeli E Wikimedia Commonsissa
