Supertulivuori
Supertulivuori on kalderaksi romahtanut tulivuori, joka purkautuu hyvin harvoin mutta äärimmäisen voimakkaasti,[1] jopa VEI-indeksillä 8. Supertulivuorten kalderat ovat yleensä sulautuneet muuhun ympäristöön osaksi pinnanmuotoja, ja ne voivat olla tuhansien neliökilometrien laajuisia. Supertulivuoria esiintyy muun muassa Indonesiassa ja Yhdysvalloissa. Tunnetuimmat supertulivuoret ovat Toba, Yellowstone ja Long Valley.[2]
Purkautuessaan supertulivuori päästää sisuksistaan ilmaan valtavan pilven, joka saa aikaan maailmanlaajuista tuhoa. Purkaus voisi aiheuttaa jopa ydintalven eli purkaustuotteet pimentäisivät auringon valoa laskien maapallon pintalämpötilaa. Lämpötilan lasku olisi noin neljä celsiusastetta.
Supertulivuoren käsite on tullut 2000-luvulla geologiseen ja vulkanologiseen käyttöön, ja se alkoi yleistyä selvästi BBC:n ja Discoveryn tuottaman Supertulivuori-televisioelokuvan jälkeen.
Määritelmä ja yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Supertulivuorella ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta yleensä sillä viitataan Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan tulivuoriin, jotka ovat jossain vaiheessa purkautuneet sellaisella voimakkuudella, että se olisi VEI-indeksin korkeimmassa eli kahdeksannessa luokassa.[3] VEI-astekossa on monia määrettä, joista yleisin on purkausmateriaalin määrä. Tämä on mahdollista arvioida myös kymmeniä tuhansia vuosia sitten tapahtuneista purkauksista. VEI 8 -purkauksessa tulivuoresta leviää yli tuhat kuutiokilometriä purkausmateriaalia.[4]
Supertulivuori on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä supertulivuoretkin ovat historiansa aikana purkautuneet useasti paljon pienemmällä voimalla. Sen takia vulkanologi Erik Klemetin mukaan superpurkaus olisi kuvaavampi käsite. VEI 8 -luokan purkauksia ei ole tapahtunut ainuttakaan holoseenin aikana. Viimeisin tulivuori, joka purkautui niin suurella voimalla oli Toba 74 000 vuotta sitten.[3]
Termin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Supertulivuori on tullut geologiseen nimistöön vasta 2000-luvulla, ja ensimmäisen kerran sanaa käytettiin muissa yhteyksissä. Ensimmäinen tunnettu viittaus on Helen Bridgemanin matkakirjasta, jossa kirjoittaja ei edes tarkoita sanalla purkausta. F. M. Byers käytti vuonna 1949 termiä supertulivuori ensimmäisen kerran geologisessa yhteydessä, mutta hän viittasi Oregonin Kolmen sisaren aiemmin muodostamaan hypoteettiseen Mount Multnomah -tulivuoreen.[3]
Byersin jälkeen sanaa käytettiin 1900-luvun lopulla muutamia kertoja, mutta sana alkoi kiertää laajasti vasta 2000-luvulla. Toimittaja David Keys ehdotti vuonna 2000 julkaisemassaan kirjassa Catastrophe vuoden 535 maailmanlaajuisen kylmenemisen johtuneen tulivuorenpurkauksesta. Samana vuonna BBC:n Horizon-televisio-ohjelman jaksossa käsiteltiin supertulivuoria. Vuoden 2002 jälkeen sana alkoi jo olla yleisessä käytössä tiedotusvälineissä. Geologisessa yhteydessä se oli Bulletin of Volcanology -tiedejulkaisun avainsanana vuonna 2004 julkaistussa artikkelissa ”The size and frequency of the largest explosive eruptions on Earth”.[3]
Termin käyttö oli yleistynyt jo 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikana, mutta vuonna 2005 ilmestynyt dokudraaman Supertulivuori jälkeen sen käyttö alkoi yleistyä nopeasti.[3] BBC:n tiedeohjelmat alkoivat vuonna 2003 tuottaa ohjelmaa. Noin 5,5 miljoonaa dollaria maksanut televisioelokuvaa oli tuottamassa myös muun muassa Discovery Channel ja NHK. Siinä kuvataan lähitulevaisuudessa tapahtumaa kataklysmiä, joka oli mallinettu 2,1 miljoonaa vuotta sitten purkautuneen Huckleberry Ridgen perusteella.[5]
Geologinen tunnustus supertulivuorelle tuli vuonna 2008, kun Geochemical Societyn Elements-julkaisussa oli erikoisnumero, joka käsitteli supertulivuoria. Numeron kirjoittajissa oli monia arvostettuja vulkanologeja ja petrologeja.[3]
Supertulivuoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Supertulivuoria on erityyppisiä. Yellowstone on niin sanotulla kuumalla pisteellä sijaitseva tulivuori, missä magmaa nousee syvältä Maan sisältä. Sumatran Toba on puolestaan alityöntövyöhykkellä. Tulivuorityypistä huolimatta superpurkaukseen tarvitaan valtavasti magmaa sekä myös painetta, joka saa magman purkautumaan.[6]
Tunnetut VEI-8-luokan supertulivuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VEI-8-luokan supertulivuori purkaa ulos yli 1 000 km³ tuliperäistä materiaalia. Suurin tunnettu purkaus oli La Garita -kalderan synnyttänyt purkaus San Juan -vuorilla nykyisessä Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa noin 28 miljoonaa vuotta sitten.
- Aira-kaldera, Kyūshū, Japani
- Aso, Kyūshū, Japani
- Campi Flegrei, Campania, Italia[7][8][9][10]
- Kikai-kaldera, Ryūkyū-saaret, Japani
- Long Valley -kaldera, Kalifornia, Yhdysvallat
- Taupojärvi, Pohjoissaari, Uusi-Seelanti
- Tobajärvi, Sumatra, Indonesia (2 800 km³)
- Valle Grande, New Mexico, Yhdysvallat
- Yellowstonen kaldera, Wyoming, Yhdysvallat
- La Garita -kaldera, Colorado, Yhdysvallat (yli 5 000 km³)
Yellowstone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yellowstonen alueella on syntynyt valtavissa räjähdysmäisissä tulivuorenpurkauksissa kattilalaaksoja, kalderoita, 0,6–0,8 miljoonan vuoden välein.
- 2,1 miljoonaa vuotta sitten 2 450 km³ purkaustuotteita
- 1,3 miljoonaa vuotta sitten 280 km³ purkaustuotteita
- 0,63 miljoonaa vuotta sitten 1 000 km³ purkaustuotteita
Alueella on paljon kuumia lähteitä, kuplivia muta-altaita ja geysirejä sekä fumaroleja ynnä muita merkkejä tulivuoritoiminnasta.
Alueen suurin kaldera on 80 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä. Tälle alueelle tiedetään maan syvyyksistä nousevan uutta magmaa jatkuvasti ja on odotettavissa, että Yellowstonen suurkalderassa tapahtuu joskus purkaus.
Long Valley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Long Valleyn kaldera on 25 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä. Se sijaitsee Sierra Nevadalta itään, Mammoth Mountainin lähellä. Alueella on tapahtunut 600–1 350 purkausta. 3,6 miljoonaa vuotta sitten tapahtui valtava basalttinen ja andesiittinen laavapurkaus, joka levisi 2 000 km² alalle. Kaldera syntyi räjähdyspurkauksessa, joka levitti tuhkaa 600 km³.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ supertulivuori. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Scott E. Bryan, et al.: The largest volcanic eruptions on Earth Earth-Science Reviews, 102 (3–4): 207–229. Oct. 2010. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Klemetti, Erik: The Rise of a Supervolcano Wired. 10.4.2013. Condé Nast. Viitattu 11.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Questions About Supervolcanoes USGS. Viitattu 11.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Lowerstern, Jake: Truth, fiction and everything in between at Yellowstone Geotimes. 6/2005. American Geological Institute. Viitattu 11.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Wei-Haas, Maya: How dangerous are supervolcanoes? Get the facts 19.3.2019. National Geographic Partners, LLC. Viitattu 11.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Pompeii Supervolcano Could Mean Doomsday For Millions, And It’s Not The Only One huffingtonpost.com. 7.8.2012 (updated 8.8.2012). Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
- ↑ G. Chiodini, A. Paonita, A. Aiuppa, A. Costa, S. Caliro, P. De Martino, V. Acocella & J. Vandemeulebrouck: Magmas near the critical degassing pressure drive volcanic unrest towards a critical state Nature Communications,7, article nr: 13712 (2016), doi:10.1038/ncomms13712. 20.12.2016. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Sampo Kyyrö: Euroopassa lymyävä supertulivuori heräsi ruususen unestaan – purkauksella voisi olla järkyttävät seuraukset tekniikkatalous.fi. 22.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ Silvia Amaro: A massive volcano is rumbling…right under one of Italy’s biggest cities: Report 2.1.2017. CNBC, cnbc.com. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The timebomb under Yellowstone: Experts warn of 90,000 immediate deaths and a 'nuclear winter' across the US if supervolcano erupts (englanniksi) (dailymail.co.uk)
- Volcano Types (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (cet.edu)
- Holocene Volcano List (englanniksi) (si.edu)