Suomen Yliopistokiinteistöt
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kerrotaan hankkeista, joiden "on määrä valmistua" vuosia sitten. Teksti jäänyt Stubbin hallituksen aikaan 2015. |
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) (ruots. Finlands Universitetsfastigheter Ab) on yksi kolmesta vuonna 2009 perustetusta osakeyhtiöstä, joihin siirrettiin valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöjen koko yliopistokiinteistöjen toimiala.[1] Yhtiö omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.[2]
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kotipaikka on Tampere.[3] Yhtiön osakkaina ovat kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Suomen yliopistot. Yliopistot saivat kaksi kolmasosaa yhtiön osakkeista, yksi kolmasosa jäi Senaatti-kiinteistöille. Ratkaisulla turvattiin yliopistolain muutoksen myötä valtiontaloudesta irtautuneiden yliopistojen vakavaraisuus.[1]
26. marraskuuta 2009 tehdyllä Valtioneuvoston päätöksellä Senaatti-kiinteistöiltä siirrettiin kolmelle yliopistokiinteistöyhtiölle valtion kiinteistövarallisuutta yhteensä noin 1,78 miljardin euron arvosta. Mukana siirtyivät myös kyseiseen omaisuuteen kohdistuvat velat, joita oli 811 miljoonaa euroa.[4] Siirtyvä omaisuus muodosti merkittävän osan Senaatti-kiinteistöjen taseesta, jonka loppusumma oli vuoden 2007 vahvistetun taseen mukaan noin 5,6 mrd. euroa.[5]
Yhtiöön siirtyneillä yliopistokampustonteilla on käyttämätöntä yleis- tai asemakaavatasoista rakennusoikeutta, jota se voi tulevaisuudessa hyödyntää. Yliopistojen vuokrasopimukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöiltä yhtiölle sellaisenaan.[1]
Keskustelua vuokrista ja omistajuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Senaatti-kiinteistöjen omistusosuus yliopistokiinteistöyhtiöissä ja sen aiheuttamat korkeat vuokrat herättivät keskustelua keväällä 2014.[6] Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta piti yliopistoilta saatujen vuokratulojen tulouttamista valtiolle ongelmallisena.[7]
Alexander Stubbin vetämien minihallitusneuvotteluiden tuloksena hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite, jonka mukaan "hallitus käynnistää keskustelut Senaatti-kiinteistöjen osittain omistamien yliopistokiinteistöjen myymisestä yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille vuonna 2015."
Rakennushankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Medisiina D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Medisiina D on monikäyttäjäkohde Turun yliopiston Kupittaan kampuksella, joka tuo mahdollisuuksia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle monikäyttöisillä ja joustavilla tilaratkaisuilla. Tilojen käyttäjiä ovat Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun ammattikorkeakoulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä yritykset. Rakennuksen pinta-ala noin 26,500 m2 ja sen on määrä valmistua vuonna 2018.[8]
Arvo 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääke- ja terveystieteiden uudisrakennus Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella on moderni oppimis- ja työskentely-ympäristö eri alojen ammattilaisille. Yhteiskäyttöisiin tiloihin sijoitetaan laboratorio-, opetus- ja toimistotiloja. Tilojen käyttäjiä ovat Tampereen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennuksen pinta-ala noin 25,000 m2 ja sen on määrä valmistua vuonna 2016.[9]
Oulun hammaslääketieteen uudisrakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monikäyttäjäkohde Oulun yliopiston Kontinkankaan kampuksella on nykyaikainen hammaslääketieteen opetuksen, tutkimuksen ja suun terveydenhoidon keskittymä. Tilojen käyttäjiä ovat Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen lisäksi Oulun kaupungin suun terveydenhuolto ja Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutus. Rakennuksen pinta-ala on noin 10,000 m2 ja rakennuksen on määrä valmistua 2016-2017 vaihteessa.[8]
Ruusupuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 valmistunut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen uudisrakennus, johon sijoittuu myös Koulutuksen tutkimuslaitos ja avoin yliopisto Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Rakennuksessa on opetus- ja tutkimustoimintaa ja se tuo koko tiedekunnan yhteisen katon alle mahdollistaen nykyaikaisen oppimisympäristön tilatehokkaan käytön. Rakennuksen koko on noin 8 800 kerrosneliömetriä.[10]
Kampusareena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kampusareena on vuonna 2015 valmistunut monikäyttäjäkohde Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Kampusareena on poikkitieteellinen kohtaamispaikka tutkijoille, opiskelijoille ja yrityksille. Käyttäjinä ovat Tampereen yliopisto ja yritykset. Rakennuksen pinta-ala on noin 13 500 m2.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Valtioneuvosto päätti kolmen yliopistokiinteistöyhtiön perustamisesta ja yhtiöihin siirtyvistä kiinteistöistä 2.4.2009. Valtioneuvosto. Viitattu 16.6.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ SYK yrityksenä « SYK Oy Vuosikertomus 2014 sykoy.fi. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Yliopistojen kiinteistöyhtiöistä päätös huhtikuu 2009. Tampereen yliopisto. Viitattu 16.6.2009.
- ↑ Valtion kiinteistövarallisuutta siirretään yliopistokiinteistöyhtiöille 26.11.2009. Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 29.11.2009. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Valtion omaisuus ja kiinteistötoimi Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 11.1.2009. Viitattu 28.11.2009.
- ↑ Hujanen, Kari: Kalliit vuokrat kurjistavat yliopistoja HS.fi. 12.6.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Brax, Tuija: Yliopistojen huoli on kuultu eduskunnassa HS.fi. 14.6.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ajankohtaista - Page 3 of 5 | Suomen Yliopistokiinteistöt Suomen Yliopistokiinteistöt. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Ajankohtaista - Page 2 of 5 | Suomen Yliopistokiinteistöt Suomen Yliopistokiinteistöt. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Ajankohtaista | Suomen Yliopistokiinteistöt Suomen Yliopistokiinteistöt. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
- ↑ Kampusareena - uutta virtaa monialaisista kohtaamisista Tampereen yliopisto. Arkistoitu 1.10.2021. Viitattu 1.10.2021.
