Stanislao Cannizzaro
| Stanislao Cannizzaro | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. heinäkuuta 1826 |
| Kuollut | 10. toukokuuta 1910 (83 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Kemia |
Stanislao Cannizzaro (13. heinäkuuta 1826 – 10. toukokuuta 1910) oli italialainen kemisti, joka toimi myös politiikassa.[1]
Cannizzaro syntyi Palermossa, ja opiskeli siellä aluksi lääketiedettä, mutta vaihtoi pian pääaineekseen kemian. Sisilian itsenäisyyssodassa 1848 hän taisteli tykistöupseerina. Kapinallisten hävittyä sodan Cannizzaro pakeni Ranskaan, missä työskenteli Marseillessa ja Pariisissa. Vuonna 1851 hän palasi Italiaan professoriksi. Hän liikkui kahdenkymmenen vuoden ajan Italian yliopistosta toiseen fysikaalisen ja orgaanisen kemian professorina. 1871 hän asettui Roomaan, missä professorin toimensa ohella hänet valittiin senaattoriksi.
Cannizzaro tunnetaan aldehydien hapettumista kuvaavan Cannizzaro-reaktion keksijänä. Hän vaikutti myös epäorgaanisen kemian puolella, missä jatkoi Amedeo Avogadron työtä atomimassojen määrittämisessä ja yhdisteiden rakenteen kuvaamisessa. Hän selitti, että tiettyjen epäorgaanisten aineiden kohdalla havaitut poikkeamat Avogadron laista johtuivat molekyylien erottumisesta, jota tapahtui tietyissä lämpötiloissa ja Avogadron laki pystyy määrittämään moolimassojen lisäksi myös atomimassan.
Cannizzaro palkittiin Copley-mitalilla vuonna 1891.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stanislao Cannizzaro Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.6.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
