Spontaani sikiäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vanhentuneita teorioita elämän synnystä. Nykyaikaisia teorioita käsittelee Elämän alkuperä.
Kuva pullosta jollaista Louis Pasteur käytti tehdessään koetta, jolla osoitti että elämää ei voi syntyä spontaanisti. Pulloihin laitettiin lihalientä, ne steriloitiin keittämällä ja pulloihin, joista kaula katkaistiin tuli mikrobeja, ehjiin ei.[1]

Spontaani sikiäminen, spontaani generaatio (lat. generatio spontanea) tai alkusynty on vanhentunut biologinen teoria, jonka mukaan eräät eliöt syntyisivät nykyisissäkin olosuhteissa elottomasta aineesta. Teoriaa ei pidä sekoittaa nykyaikaiseen käsitykseen elämän synnystä, johon viitataan myös sanalla abiogeneesi.[2]

Aristoteles päätteli aikoinaan, että koiperhoset syntyvät villasta ja kirput lannasta. Anaksimandros taas arveli että kaikki elävät olennot syntyvät vedestä, joka höyrystyy auringon lämmössä. Keskiajan Euroopassa ajateltiin muun muassa yhä, että kärpäsentoukat syntyvät lannasta. Italialainen lääkäri Francesco Redi osoitti tämän käsityksen erheelliseksi vuonna 1668.[2] Vasta 1600-luvun lopussa todettiin, ettei alkusyntyä tapahdu.

Kun bakteerit oli 1600-luvulla löydetty, monet tutkijat päättelivät niiden syntyvän elottomasta aineesta ja eroavan tässä suhteessa kaikista muista eliöistä. Vasta Louis Pasteur osoitti 1800-luvulla kokeellisesti, ettei edes bakteereita synny tällä tavoin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sariola, Hannu: Elämän sattuma ja välttämättömyys Duodecim -lehti. Viitattu 21.8.2018.
  2. a b Lerner, K. Lee & Lerner Wilmoth, Brenda: The Gale encyclopedia of science. Volume 4, s. 2897. 3. painos. New York: Thomson Gale, 2004. ISBN 0-7876-7558-X. (englanniksi)
  3. Tenhunen, Jukka & Ulmanen, Ismo & Ylänne, Jari: Biologia. Geeni ja biotekniikka, s. 99, 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.