Slovakian juutalaiset
| Slovakian juutalaiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | noin 2 700 | |||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | slovakki, unkari | |||
| Uskonnot | juutalaisuus | |||
Slovakian juutalaiset ovat juutalainen etninen vähemmistö Slovakiassa. Maan yhteisöllä on pitkä historia, mutta se pieneni huomattavasti holokaustin ja maastamuuton seurauksena. Nykyisin maassa asuu noin 2 700 juutalaista ja heistä valtaosa maan pääkaupungissa Bratislavassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset juutalaiset nykyisen Slovakian alueella lienevät olleet Tonavan varren roomalaisille linnoituksille ensimmäisellä vuosisadalla eaa. saapuneita orjia, kauppiaita ja sotilaita. Arkeologisissa kaivauksissa alueelta on löydetty joitakin juutalaistaustaisia esineitä. Roomalaisajan jälkeen juutalaisia ilmaantui alueelle jälleen, mahdollisesti 600-luvulla, jolloin slaaveja johtanut Samo yhdisti heimoja avaareja vastaan. 800-luvulla ilmestyivät ensimmäiset varsinaiset länsislaavilaiset valtiot, ja juutalaisia asettui ilmeisesti niin sanotun Suur-Määrin alueelle.[1] Erään teorian mukaan alueen vallanneiden unkarilaisten mukana olisi saapunut heihin liittyneitä juutalaisuuden omaksuneita kasaarikapinoitsijoita.[2][1] Teoria kyseisten kasaarikapinoitsijoiden juutalaisuudesta on kuitenkin hyvin epävarmalla pohjalla.[2]
Myöhemmin Unkarin kuningaskunta, johon Slovakia kuului, muodostui juutalaisten muuttoliikkeen kohteeksi. Muuttajia tuli nykyisestä Saksasta ja Balkanilta ja he perustivat yhteisöjä Tonavan, Hron-, Vag- ja Nitrajokien varrelle. Ensimmäisen ristiretken aikana etenkin Bratislavan (saks. Pressburg) juutalaiset joutuivat vainojen kohteiksi. 1200-luvulla kaupungin juutalaisyhteisön kooksi mainitaan 800 ja yhteisöllä oli autonomia ja oma johtajansa. Mongolit hävittivät Unkaria vuonna 1241 ja maata jälleenrakentamaan kutsuttiin siirtolaisia ulkomailta ja monet heistä olivat juutalaisia. Juutalaiset asettuivat usein aikaisempiin keskuksiinsa. Vainot jatkuivat edelleen ajoittain ja vuonna 1369 juutalaiset karkotettiin Košicesta. Juutalaisia myös poltettiin Trnavassa vuonna 1494 ja Pezinokissa vuonna 1516 syytettynä kristittyjen lasten veren käyttämisestä rituaaleissaan.[1]
Vuoden 1785 väestönlaskennan mukaan nykyisen Bratislavan juutalaisyhteisö oli Unkarin suurin ja toiseksi suurin Nové Mesto nad Váhom. Alueelle tuli juutalaisia siirtolaisia esimerkiksi Itävallasta, Saksasta, Ukrainasta ja etenkin Määristä. 1600-luvulla Ylä-Unkari tunnettiin nimellä Magyar Israel. Euroopan hullun vuoden aikana 1848-49 monin paikoin Länsi- ja Keski-Slovakiaa mellakoitiin ja monet Slovakian juutalaisista liittyivät Unkarin kapinaan 1848 kapinallisten puolella. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian perustamisen jälkeen Unkarissa aloitettiin vähemmistöjen unkarilaistaminen ja alueen juutalaiset alkoivat lähentyä poliittisesti Budapestia aiemman Wienin sijaan. Nové Mesto nad Váhomissa syntyneestä Ede Hornista tuli Unkarin ensimmäinen juutalainen ministeri ja vuonna 1896 voimaan tullut lakiuudistus teki juutalaisuudesta tasavertaisen kristinuskon kanssa. Juutalaisten läheiset suhteet Unkariin vieraannuttivat heidät slovakkien kansallisesta liikkeestä. Slovakialaisen kansallismielisyyden noustessa 1800-luvun lopulla syntyi myös sionistinen liike.[1]
Juutalaiset kärsivät jälleen vainoista ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa, mutta tilanne rauhoittui kun Slovakiasta tuli osa Tšekkoslovakiaa. Uudessa demokraattisessa maassa oli mahdollista myös uudenlainen poliittinen toiminta. Vuonna 1919 perustettiin juutalainen puolue Židovská strana ja Slovakian juutalaisten liitto Svaz Židovna Slovensku. Juutalainen puolue pääsi maan parlamenttiin ensi kerran vaaleissa 1929 ja sen edustajia olivat Ludvik Singer ja Julius Reisz Bratislavasta. Yhdysvalloissa perustettu Joint Distribution Committee paransi puolestaan taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi myöntämällä lainoja paikallisille juutalaisille. Juedische Volkszeitung -lehti aloitti toimintansa Bratislavassa vuonna 1919. Tšekkoslovakian ensimmäisen väestönlaskennan mukaan vuonna 1921 Slovakiassa oli 135 918 uskonnoltaan juutalaista ja 70 522 kansalaisuudekseen juutalaisen ilmoittanutta henkilöä.[1]
_-_panoramio_(8).jpg)
Slovakian juutalaisten asema huononi Münchenin sopimuksen jälkeen vuonna 1938 ja 2. marraskuuta Tšekkoslovakia luovutti suuria alueita Unkarille. Näillä alueilla asui noin 45 000 juutalaista. 14. maaliskuuta 1939 Slovakia julistautui itsenäiseksi. Maa oli natsi-Saksan läheinen liittolainen ja ensimmäiset juutalaisten vastaiset lait tulivat voimaan 18. huhtikuuta 1939. Saman vuoden loppuun mennessä juutalaiset työntekijät olivat kiellettyjä hallinnon ja armeijan viroissa ja he eivät voineet käyttää julkisia rakennuksia tai perustaa yrityksiä. Slovakian juutalaisia alettiin pakkosiirtää natsi-Saksan keskitysleireille vuonna 1942 ja toisen maailmansodan holokaustin aikana surmansa sai arviolta 100 000 Slovakian juutalaista. Monet juutalaiset ottivat osaa Slovakian kansannousuun vuonna 1944 ja toisen maailmansodan päätyttyä sionistinen liike elpyi. Vuosien 1948 ja 1949 välillä yli 11 000 Slovakian juutalaista muutti ulkomaille ja heistä suuri osa Israeliin.[3]
Nykyisin Slovakiassa asuu noin 2 700 juutalaista ja suurin osa heistä maan pääkaupunki Bratislavassa. Maan juutalaiset puhuvat tavallisesti slovakkia tai unkaria. Bratislavassa, Galantassa, Košicessa, Piestanyssä, Prešovissa ja Trnavassa sijaitsee synagogia. Maan kaksi rabbia ovat peräisin ulkomailta ja košer lihaa tuotetaan paikallisesti.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 18 San-Sol, s. 681-684. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
- ↑ a b Berend, Nora: At the Gate of Christendom, s. 60–61. Cambridge University Press, 2001.
- ↑ a b M. Avrum Ehrlich: Encyclopedia of the Jewish diaspora : origins, experiences, and culture, s. 1001-1003. ABC-CLIO, 2009. ISBN 978-1-85109-873-6. (englanniksi)