Sakari Kuusi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Onni Sakari Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 10. kesäkuuta 1884 Helsinki – 18. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän sai professorin arvonimen 1954.[1]
Sakari Kuusen vanhemmat olivat lääketieteen lisensiaatti Aksel August Granfelt ja Amanda (Mandi) Lydia Cantell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, lisensiaatiksi 1914 sekä maisteriksi ja tohtoriksi 1923.[2]
Kuusi oli K. J. Gummeruksen toimitusjohtaja ja kirjallinen johtaja vuosina 1915–1924, Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtori 1924–1938 ja historian lehtori 1938–1954.[1] Hänen julkaisunsa kattavat varsinkin talous- ja paikallishistoriaa.[3] Hänen veljiään olivat muun muassa taloustieteen professori Eino Kuusi ja vakuutusneuvos Aarne Kuusi.[4][5]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isonjaon alkuvaiheet Pohjanmaalla, väitöskirja. Historiallinen arkisto 24, 2. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1914
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa ; toimittanut Sakari Kuusi. Gummerus 1918
- Suuria suomalaisia. 1, Mikael Agrikola, Erik Sorolainen, Gezeliukset, Daniel Juslenius. Gummerus 1927
- Suuria suomalaisia. 2, Arvid Horn, Antti Chydenius, Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko, Henrik Gabriel Porthan. Gummerus 1928
- Suuria suomalaisia. 3, Yrjö Maunu Sprengtporten, Kaarle Juhana Adlercreutz, Jaakko Tengström, Mattias Calonius, Robert Henrik Rehbinder. Gummerus 1928
- Suuria suomalaisia. 4, Aadolf Iivar Arwidsson, Jaakko Juteini, Kaarle Aksel Gottlund, Elias Lönnrot. Gummerus 1929
- Suuria suomalaisia. 5, Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman, Fredrik Cygnaeus. Gummerus 1930
- Vaivaishoito Hollolan emäseurakunnassa vuosina 1721-1866. Eripainos Juhlajulkaisusta J. Gummerukselle ja M. Ruuthille. Helsinki 1930
- Metsästyksestä vanhassa Hollolassa satakunta vuotta sitten. Hämeenmaa 2. Hämeenlinna 1931
- Historian oppikirja : maalaiskansakouluja varten. Gummerus 1932, 6. painos 1947
- Hollolan seudun vaiheet Hämeen heimon itsenäisyyden aikana : tekeillä olevasta Hollolan pitäjän historiasta. Tekijä, Helsinki 1933
- Isojako Suomessa vuosina 1757-1809. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
- Maataloudelliset uudistusvirtaukset ja maanmittauslaitos Suomessa vuosina 1725 - 56. Eripainos Suomen maanmittauksen historiasta. 1933
- Hollolan pitäjän historia : muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1860-luvulle. 1-2. WSOY 1935, 1937, 2. yhd. ja korj. painos Hollolan kunta, Hollola 1980
- Kalevala : kansakouluja varten. Gummerus 1937, 4. painos 1960
- Jyväskylän säästöpankin historia 1841-1941. Jyväskylän säästöpankki, Jyväskylä 1942
- Kun Mäntyharjun kirkossa rukoiltiin Venäjän keisarin ja Ruotsin kuninkaan puolesta. Helsinki 1942
- Aksel August Granfelt : elämä ja toiminta. Otava 1946
- Toiminimi Joh. Parviainen 1856-1947 : muistojulkaisu Säynätsalon tehtaitten 50-vuotisen toiminnan johdosta. Enso-Gutzeit oy. Parviaisen tehtaat, Jyväskylä 1949
- Kansakoulun historian oppikirja ; kirj. Sakari Kuusi, Lauri Elimäki. 7. täydellisesti uudistettu painos Sakari Kuusen aikaisemmasta oppikirjasta Gummerus 1951, 4. painos 1960
- Historian opetusoppi. Gummerus 1954
- Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama 1910-1960 ; kirj. Aarne Kuusi, Sakari Kuusi. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama, Jyväskylä 1960
- Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpinen : elämä ja toiminta. Gummerus 1962
- Suomen rahapaja 1864-1964 : suomen rahapajan vaiheet : rahat ja mitalit : metalliraha ja sen valmistus ; kirj. Sakari Kuusi, Jouko Voionmaa ja Allan Soiniemi. Suomen rahapaja, Helsinki 1964
- Miten Jyväskylän yliopisto syntyi? : Jyväskylän yliopistokysymyksen ja yliopistoyhdistyksen historia - Wie entstand die Universität Jyväskylä : Eine Geschichte der Universitätsfrage und der Universitätsgesellschaft. Studia historica Jyväskyläensia 6. Jyväskylän yliopisto : Jyväskylän yliopistoyhdistys, Jyväskylä 1967
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Helsingin yliopisto, keskusarkisto, Ylioppilasmatrikkeli 1903–1904 (Archive.org)
- ↑ Kuka kukin on 1954
- ↑ Facta 2001, 9. osa, palsta 390. WSOY 1981.
- ↑ Kuusi Eino. Uppslagsverket Finland
- ↑ Vem och vad? Biografisk handbok 1967.
| ||||||||||
