Ruskuaispussi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruskuaispussi (lat. saccus vitellinus) on alkion ulkopuolinen rakenne. Linnuille, matelijoille, haille, luukaloille ja primitiivisille nisäkkäille ruskuaispussi tarjoaa ravintoa koko sikiökehityksen ajan. Muilla nisäkkäillä ruskuaispussin merkitys on hieman toisenlainen. Eliöillä, joilla ei ole keltuaista, ruskuaispussi sisältää muuta nestettä.[1] Tämän takia on ollut paljon erimielisyyttä siitä, pitäisikö tätä rakennetta kutsua ruskuaispussiksi.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2,6 mm pitkä ihmisen alkio. Yolk-sac=ruskuaispussi.

Ihmisellä ruskuaispussi muodostuu 2–3 viikon iässä hypoblastista[2] ennen istukan muodostumista. Ruskuaispussin koko on 3–6 mm. Suurimmillaan se on 10. raskausviikolla, jonka jälkeen se surkastuu ja tilalle muodostuu istukka. Ruskuaispussia voidaan kuvantaa ultraäänellä.[3]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskuaispussi on nisäkkäillä kaksiosainen. Uloimpana on parietaalinen ruskuaispussi, joka koostuu kahdesta solukerroksesta: troftoblastista ja parietaalisesta endotermistä. Parietaalinen ruskuaispussi on kosketuksissa kohdun seinämään. Viskeraalinen ruskuaispussi sijaitsee parietaalisen pussin sisällä. Se on muodostunut alkion ulkopuolisesta mesodermistä ja viskeraalisesta endotermistä.[4]

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parietaalisen ruskuaispussin tehtävänä on suojata alkiota ja säädellä äidin kudoksista peräisin olevien aineiden diffuusiota alkioon. Alkionkehityksen alkuvaiheessa viskeraalisella ruskuaispussilla on tärkeä tehtävä ravinteiden, kaasujen ja jätteiden vaihdossa äidin ja alkion välillä.[4] Viskeraalisessa ruskuaispussissa kehittyvät myös varhaiset verisolut sekä sikiöaikainen hemoglobiini[5]. Ruskuaispussin sisällä on myös itusoluja, jotka ovat varhaisia lisääntymissoluja. Itusolut vaeltavat lisääntymiselimiin viidennellä viikolla.[2]

Alkio kasvaa nopeasti 3–4 viikon iässä, ja litteä alkio poimuttuu. Osa ruskuaispussista siirtyy alkion sisään ruoansulatuskanavan limakalvoon ja muodostaa vatsa- ja rintaontelon.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wild, Arthur E., Fleming, Tom P.: Cleavage and Gastrulation in Mouse Embryos. Encyclopedia of Life Sciences, 2002. John Wiley & Sons. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. a b c Stillwell Brian J.: The biology of prenatal development The endowment of human development. 2006. Viitattu 11.2.2008. (englanniksi)
  3. 1st Trimester Ultrasound Scanning Military Obstetrics & Gynecology. 2003-2006. The Medical Education Division of the Brookside Associates. Viitattu 11.2.2008. (englanniksi)
  4. a b Sariola, Hannu, Frilander, Mikko: Kehitysbiologia: Solusta yksilöksi. Duodecim, 2003. ISBN 951-6560-99-7.
  5. Karkinen-Jääskeläinen, Marketta, Wartiovaara, Jorma, Saxén, Lauri: Lääketieteellinen kehitysbiologia. Vammalan kirjapaino, 1976. ISBN 951-9347-01-1.