Ruokatabu
Ruokatabu on ruoka tai juoma, jonka nauttiminen on tabu eli kiellettyä kulttuurisista tai uskonnollisista syistä. Ruokatabut ovat sosiaalisia kieltoja eivätkä perustu yksilön omiin mieltymyksiin. Ruokatabu voi kieltää jonkin ruoan syömisen pysyvästi tai tiettyinä aikoina, ja se voi koskea vain osaa yhteisön jäsenistä.[1]
Ruokatabut ovat hyvin yleisiä, ja luultavasti kaikilla ihmisyhteisöillä on ruoka-aineita koskevia rajoituksia. Luonnonkansatkin hyödyntävät yleensä vain pientä osaa alueensa syömäkelpoisista ruoka-aineista.[1] Ihmiset noudattavat oman yhteisönsä ruokatabuja yleensä sopeutumisen halustaan ja osoittaakseen sitoutumista yhteisöönsä[2].
Ajallisuus ja paikallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokatabut ovat paikallisia ja riippuvat kansanryhmän asuman alueen ominaispiirteistä ja kansan ruokahistoriasta. Jotkin ruokatabut, kuten juutalaisten ja hindujen tärkeimmät ruokarajoitukset, koskevat koko väestöä kaikkina aikoina. Toiset tabut ovat voimassa vain tiettyinä aikoina vuodesta tai koskevat vain tiettyjä ryhmiä kuten eri sukupuolia, ikäryhmiä tai leskiä. Joskus tabu tulee voimaan ruokapulan aikaan tai jollain tavalla merkittävinä tai herkkinä hetkinä, kuten raskauden, kuukautisten, sairauden, surun tai häiden aikana tai ennen taistelua.[1]
Syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokatabut eivät yleensä perustu ruoan ravintoainepitoisuuteen, vaan ruualle annetaan tiedollisia ja tiedostamattomia merkityksiä. Ruokatabut ja muut yhteisön ruokauskomukset voivat toimia järjestystä ylläpitävänä voimana määritellessään moraalisia arvoja. Ruokatabut myös luovat uskonnolliselle ryhmälle omaa identiteettiä, kun se ei voi syödä yhdessä kiellettyjä ruokia syövien ryhmien kanssa.[3] Ruokatabut nähdään usein jumalan tapana suojella uskovia, jolloin tabun kyseenalaistaminen on jumalanpilkkaa.[1]
Barfieldin (1997) mukaan ruokatabujen yksittäisiä syitä voidaan löytää noin 300. Joitain ruokatabujen yleisimpiä syitä ovat syöjän pelko muuttumisesta ruoan kaltaiseksi, ruoan mytologinen tai historiallinen asema, ”likaisuus”, epäterveellisyys, ihmisenkaltaisuus ja se, että eläin on saalistaja.[1]
Joskus ruokatabu voi olla ihmisluonnolle tyypillisesti pelkoa tuntematonta kohtaan[4]. Ruokatabu voi myös syntyä esimerkiksi vastenmielisyydestä jonkin eläinlajin ruokavaliota tai muuta ominaisuutta kohtaan.[5] Esimerkiksi länsimaissa rotat ovat jätteitä syöviä tuholaisia, joita ei syödä niiden likaisuuden vuoksi.[6] Joskus ruokatabu on syntynyt siitä, että ruoka muistuttaa jotain kiellettyä ruokaa: esimerkiksi joissain intialaisissa kasvissyöjäkulttuureissa ei syödä monia punaisia ruokia, koska ne muistuttavat väriltään lihaa.[5]
Terveyssyyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joskus ruokatabut perustellaan uskonnollisilla syillä, vaikka alkuperäinen syy onkin ollut terveydellinen. Tällaiset tabut ovat usein saaneet alkunsa havainnoista joidenkin ruoka-aineiden aiheuttamista välittömistä terveysongelmista, kuten pahoinvoinnista, allergisista oireista tai pahimmillaan kuolemasta. Jotkin terveysvaivat voivat ilmetä vasta pidemmän ajan kuluessa, jolloin voi olla epävarmaa, ovatko ne alun perinkään olleet tabun syynä. Myös joidenkin ruokien kerääminen keskellä yötä on voinut olla vaarallista, joten siitä on tehty tabu. Alkoholi on yleensä tabu lapsille sen myrkyllisyyden vuoksi. Sianlihakiellossa voi olla kyse sian loisten välttämisestä.[1]
Ruokatabut voivat kuitenkin johtaa ruokavalion yksipuolistumiseen ja aliravitsemukseen etenkin kolmannen maailman maissa[3]. Raskaana olevia naisia koskevat monenlaiset ja yleiset ruokatabut rajoittavat naisten ravitsemusta usein haitallisesti sen sijaan, että suojelisivat heitä tai lasta[1].
Sosiaaliset syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotkin ruokatabut on luotu korostamaan miesten korkeampaa asemaa yhteisössä naisiin ja lapsiin nähden, joilta kielletään useita kaikkein ravinteikkaimpia ruoka-aineita kuten liha. Joissain australialaisissa kulttuureissa hunaja on varattu vain vanhimpien miesten käyttöön, ja Bolivian sirionointiaanien keskuudessa ruokatabut eivät koske vanhuksia yhtä tiukasti kuin nuorempia jäseniä, jotka pystyvät hankkimaan itselleen ruokaa muutenkin helpommin.[1]
Yhteisö voi ylläpitää ruokatabujaan erottuakseen muista ryhmistä ja lujittaakseen ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuutta.[1]
Ekologiset ja eläineettiset syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun ruokaa ei ole yllin kyllin, eri heimoille tai heimojen sisäisille ryhmille syntyy usein tabuja eri ruokia kohtaan. Tämän ansiosta vaara jonkin yksittäisen eläinlajin liiallisesta metsästyksestä vähenee ja ruoka-aineiden kulutus on tasaisempaa. Tällä tavoin motivoitu rajoitus voi olla esimerkiksi kielto syödä emoa ja poikasta samalla aterialla.[1]
Kun eläin nähdään ihmisenkaltaisena, kuten kädelliset, tai ihmisen ystävänä, kuten lemmikkieläimet, sen syömisestä voi tulla siksi tabu. Esimerkiksi hinduismin käsitys jälleensyntymisestä on laajentanut hindujen ruokatabun kattamaan koko eläinkunnan.[1]
Yleisimmin kiellettyjä ruokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisliha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kannibalismi
Ihmislihan syöminen on nykyisin tabu lähes kaikkialla, etenkin länsimaissa, mutta useat ihmisyhteisöt ovat silti harjoittaneet sitä viime vuosisatoihin asti.[7]
Sianliha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sianlihan nauttiminen on kiellettyä muun muassa islamissa ja juutalaisuudessa. Kiellon perimmäistä syytä ei ole varmasti pystytty selvittämään. Joidenkin selitysten mukaan kyseessä on ollut trikiinin pelko ja toisen selityksen mukaan sian kilpaileminen ihmisten kanssa samasta ravinnosta.[2]
Nautintoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet uskonnot, kuten islam, buddhalaisuus, hindulaisuus[1], jainalaisuus, sikhismi, rastafari ja bahai-usko kieltävät alkoholin nauttimisen. Alkoholinkäytön kieltävät myös jotkin kristityt suuntaukset kuten baptismi, metodismi ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko.[8][9] Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko kieltää lisäksi ”kuumat juomat”, joilla tarkoitetaan kahvia ja teetä.[10]
Ruokatabuja uskonnoittain ja alueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juutalaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Košer
Juutalaiset ruokasäädökset määrittelevät useita kiellettyjä ruokia, kuten:[11][12]
- maaeläimet, jotka eivät sekä pureskele ruokaansa useasti (esimerkiksi märehtiminen) että ole sorkallisia: esimerkiksi kameli, jäniseläimet, sika, jyrsijät sekä muut kuin nisäkkäät
- vesieläimet, joilla ei ole sekä suomuja että eviä: esimerkiksi kissakalat, rustokalat, merinisäkkäät, äyriäiset, nilviäiset
- selkärankaisia eläimiä syövät petolinnut ja haaskansyöjälinnut
- lepakot
- hyönteiset, joilla ei ole ruumistaan korkeampia hyppäämisjalkoja
- kiellettyjen eläinten maito ja munat
- kaikki veri ja ihra
- hedelmät alle kolmivuotiaista puista
- sekaviljeltyjen kasvien tuotteet
Eläin täytyy myös teurastaa oikealla tavalla, jotta se olisi syömäkelpoinen. Tämä ei kuitenkaan koske kaloja. Kuolleena löydettyjen eläinten syöminen on kielletty. Ruoka-aineiden yhdistelyssä, käsittelyssä ja säilytyksessä on rajoituksia.[12]
Islamissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Halal
Islamin ruokatabut ovat joiltain osin ja suuntauksesta riippuen juutalaisia sääntöjä sallivampia. Islamissa sallitaan ruoaksi juutalaisuudesta poiketen esimerkiksi kameli, katkarapu ja hevonen. Myös islamissa on teurastus suoritettava oikealla tavalla.[13] Alkoholijuomat ovat kuitenkin kiellettyjä.
Aasiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aasiassa islamin vaikutuspiirin ulkopuolella on suhteellisen vähän ruokatabuja Intiaa lukuun ottamatta. Joitain paikallisia aasialaisia ruokatabuja ovat:
- (lähes) poikkeuksetta nauta ja usein myös kaikki muukin liha (hindulaisuudessa)[14]
- jotkin kasvikset (Jotkin jainalaiset, buddhalaiset ja hindulaiset liikkeet eivät hyväksy sipulia. Jainalaiset eivät myöskään syö juureksia[14]. Jesideille lehtisalaatin syöminen on tabu[15].)
- Malesialaiset orang asli -heimot sallivat jäsentensä syödä tietynkokoisia eläimiä vasta kun he ovat riittävän vahvoja pärjäämään syömänsä eläimen hengelle.[1]
Länsimaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimaiden yleisimpiä ruokatabuja ovat muun muassa kissa, koira, kädelliset, jyrsijät, hyönteiset, valas (paitsi Islannissa) ja delfiini, sikiöt, sukuelimet, sekä monet sisäelimet[6][16]. Britteinsaarilla hevosenliha on monille tabu[17].
Muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maasait ja moni koillisafrikkalainen kuušilainen heimo Egyptistä Tansaniaan välttävät syömästä kalaa.[18]
- Monissa Afrikan maissa on raskauden aikana kiellettyä syödä eläinkunnan tuotteita.[19]
- Intiaaneilla on erilaisia ruokatabuja, kuten parillisten ruokalajien syöminen, heimon oman toteemieläimen syöminen, poltettujen ruokien syöminen (navajot), tai kala ja siipikarja (komanssit).[16]
- maito (etenkin Länsi-Afrikassa)[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Food taboos: their origins and purposes NCBI. Viitattu 9.2.2013.
- ↑ a b Barber, Nigel: Why are some animals considered unclean? 10.2.2011. Psychology Today. Viitattu 9.2.2013.
- ↑ a b Hauta-alus, Helena: Ruokauskomukset Mosambikin maaseudun raskaana olevilla ja imettävillä naisilla (Johdanto) 2011. Helsingin yliopisto. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ Frederick J. Simoons: Eat Not This Flesh: Food Avoidances from Prehistory to the Present Google Books. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ a b Frederick J. Simoons: Eat Not This Flesh: Food Avoidances from Prehistory to the Present Google Books. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ a b Food Taboos: It's All a Matter Of Taste news.nationalgeographic.com. Viitattu 9.2.2013.
- ↑ Kaaro, Jani: Sääli ja muita syitä ihmissyöntiin 14.12.2010. Tiede.fi. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ The Big Religion Chart Religionfacts.com. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ Green, James: Cultures That Forbid Alcohol eHow. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ Nye, James: Mormon church confirms its members are allowed to drink coke and Pepsi.. but tea is still banned 1.9.2012. Daily Mail. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ Not All Meats Are Food 25.1.2009. Tipskey.com. Arkistoitu 26.11.2017. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ a b What Does Kosher Mean? Kosher Certification. Arkistoitu 1.3.2016. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ food & drink -Permitted & Prohibited IslamicLaws.com. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ a b Taboo Table Offerings - The Intricacies of Intercultural Menu Planning Etiquette International. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ The Yazidi branch of Yazd'nism: Yazidi practices Religious tolerance. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ a b The Cultural Food Taboos of the United States Tree.com. Viitattu 9.2.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Horse Meat Is Taboo In UK But Remains Popular In France And Mexico And Central Asia 16.1.2013. Huffington Post UK. Viitattu 9.2.2013.
- ↑ Frederick J. Simoons: Eat Not This Flesh: Food Avoidances from Prehistory to the Present Google Books. Viitattu 8.2.2013.
- ↑ Hauta-alus, Helena: Ruokauskomukset Mosambikin maaseudun raskaana olevilla ja imettävillä naisilla (kohta 6.2.1) 2011. Helsingin yliopisto. Viitattu 8.2.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ‘‘Why Do You Refuse to Eat Pork?’’ Jews, Food, and Identity in Roman Palestine (Arkistoitu – Internet Archive)
- Why are the British revolted by the idea of horsemeat? 18.1.2013. BBC News Magazine. Viitattu 12.2.2013.