Ramat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rama Cayn rannan asutusta.

Ramat ovat yksi Nicaraguan alkuperäiskansa. Rama-intiaaneja on kaikkiaan noin 1 500, ja heistä suurin osa elää Nicaraguan Karibianmeren-puoleisella rannikolla, maan eteläosassa. Rama Cay -saarella asuu kaksikolmasosaa ramoista.

Ramojen elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja muun muassa banaanin ja valkoisten kaakaopapujen viljely.


Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramat puhuvat kreolienglantia. Omaa rama-kieltä puhuu vain muutama kymmenen henkeä, mutta kieltä elvytetään muun muassa kouluopetuksella. Rama-kielen systeemaattinen tutkimus ja elvytys aloitettiin 1980-luvulla. Työn tuloksena on muun muassa sanakirja Turulka. Kielentutkijat mainitsevat tärkeimmäksi informantikseen Rama Caylla asuneen Eleanora Rigby Danielin (1924–2001).[1]

Rama kuuluu chibcha-kieliperheeseen.

Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramat ovat jatkuvasta kolonisaation paineesta huolimatta säilyttäneet yhteyden perinteisiin maa-alueisiinsa sukupolvilta toisille siirtyneiden hengellisten, kulttuuristen, taloudellisten ja historialliseen muistiin liittyvien siteiden ansiosta. Ramat ovat taistelleet Nicaraguan hallitusta ja mestitsimaanomistajia vastaan perinteisten maa-alueidensa hallinnasta. Maa-asioissa ramat ovat yhdistäneet voimansa miskitojen ja sumojen kanssa.[2]

Ramoja asuu yhteensä kuudessa kyläyhteisössä: Rama Cay, Sumu Kaat, Tiktik Kaanu, Wiring Cay, Bangkukuk ja Indian River. Alue ulottuu Bluefieldsin lahdesta etelään Rio San Juanin tienoille.

Kun vuonna 2003 tuli voimaan etnisten yhteisöjen alueita koskeva maanomistuslaki (laki 445), ramojen kylät ja kreolialueiksi nimetyt kylät, muun muassa Monkey Point, päättivät toimia yhdessä lain toteutumiseksi. Kreolikylillä on läheinen etninen yhteys ramoihin. Alueen hallinto-organisaation nimi on Gobierno Terrotorial Rama y Kriol. Alueeseen kuuluu noin 4 800 neliökilometriä maata ja lähes yhtä paljon merta.[3]

Ramaterritoriossa on neljä laajaa suojelualuetta: Reserva Natural de Cerro Silva, Punta Corda, Reserva Biológica Indio-Maiz ja Refugio de Vida Silvestre Río San Juan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. La Prensa 8.5.2010 Especial: El mundo de la lengua rama
  2. [vanhentunut linkki The Effects of Globalisation on Indigenous Communities in Latin America: Case Studies from Nicaragua - [2002] ILB 11; (2002) 5(15) ILB 4]
  3. El diagnostigo del territorio Rama y Kriol. Una experencia para compartir. Frederica Barclay. Managua : Ibis. 2008. ISBN: 978-99924-0-722-6. Sivut: 4-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramojen kielestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]