Pusula
| Pusula | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lohja |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Kuntanumero | 622 |
| Hallinnollinen keskus | Pusula |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Lohja |
| Kuntaliitokset | Osa Somerniemeen (1975) |
| Liitetty | 1981 |
| – liitoskunnat |
Nummi Pusula |
| – syntynyt kunta | Nummi-Pusula |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1979) |
| – maa | 268,5 km² |
| Väkiluku |
2 611 [2] (31.12.1980) |
| – väestötiheys | 11,10 as./km² |
Pusula (aiemmin Metsäkansa)[3] on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Lohjan kaupunkia. Pusulan kunta yhdistettiin vuonna 1981 Nummen kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi. Aiemmin sekä Nummi että Pusula olivat olleet Lohjan kappeliseurakuntia. Vuoden 2013 alusta Nummi-Pusula ja sen myötä myös Pusula tuli osaksi Lohjan kaupunkia. Pusulan alue määrittää nykyään Lohjan 104. kaupunginosan.[4]
Pusulan kylän postinumeroalueella 03850 Pusula on 1695 asukasta (2015) ja yhdessä Pusulaan kiinteästi liittyvän Hyönölän kylän kanssa noin 1900 asukasta[5]. Pusulan kirkolta on Karkkilaan 18 kilometriä, Vihdin Nummelaan 30 kilometriä, Lohjalle 31 kilometriä ja Espooseen 54 kilometriä.
Pusulan naapurikunnat ennen vuoden 1981 kuntaliitosta olivat Karkkila, Nummi, Somero, Tammela ja Vihti. Aiemmin sen rajanaapureina olivat vuoteen 1969 myös Pyhäjärvi Ul ja vuoteen 1977 Somerniemi.
Pusulan maa-ala ennen kuntaliitosta oli 268,7 km² (1963), josta peltoa 20,2 % ja metsämaata 65 % (1959). Asukkaita kunnassa oli 3 593 (1963). Elinkeinorakenne vuonna 1960 oli seuraava: maa- ja metsätalous 56 %, teollisuus ja rakennustoimi 17 %, kauppa ja liikenne 9 %, palveluelinkeino 5 %.
Pusulan eteläosa on kallioista mäkimaata, pohjoisosa karua, soista ja runsasjärvistä metsäseutua. Pusulassa sijaitsee Keräkankare ja Kylmälähde, jotka kuuluvat Natura 2000 -alueisiin. Pusula on tunnettu luonnonkauniista kumpuilevista harjumaisemistaan ja aluetta on hyödynnetty mainoskuvauksiin: S-ryhmän Kotimaista-mainos kuvattiin Pusulan Suomelan kylässä[6].
Paikallislehtiä ovat kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Karkkilalainen ja kahdesti viikossa ilmestyvä Karkkilan Tienoo. Vuosina 1988–2015 ilmestyi myös kerran viikossa Ykkössanomat[7]. Nähtävyyksiä ovat kotiseutumuseo, Töllin Mylly ja Ariman lasitehtaan (1864–1914) jäännökset. Kunnan alueelta on myös löydetty kivikautinen asuinpaikka.
Kirkonkylän palveluita ovat muun muassa elintarvikeliikettä, rautakauppa, huoltoasema, jonka yhteydessä toimii autohuolto, pankki, apteekki, kaksi parturi-kampaamoa, kukkakauppa, kyläkauppakeskus PikkuOmena, hammasteknikko ja ravintola. Kunnallisia palveluita ovat paloasema, kuntosali, nuorisotalo, päiväkoti, kirjasto, peruskoulu, vammaiskeskus ja terveysasema. Pusulan Hyönölän kylässä toimii Tuukkasen leipomo ja kahvila.
Pusulan kirkonkylässä on Pusulan kirkko (Carl Ludvig Engel, 1838) ja Kärkölän kylässä Kärkölän kyläkirkko (1842)[8]. Pusulan seurakunta kuului Espoon hiippakuntaan ja Lohjan rovastikuntaan. Se muodosti seurakuntayhtymän Nummen seurakunnan kanssa vuosina 1981–2012, nykyisin Pusula on yksi Lohjan seurakunnan alueseurakunnista. Seurakunnassa oli noin 2 400 jäsentä[8]. Pusulan kirkko on rakennettu 1838 ja korjattu perusteellisesti 1932.
Tunnettuja paikkakuntalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hanna Ekola (s. 1961), laulaja ja lauluntekijä
- Atte Ennala (1891–1982), kansakoulunopettaja ja lastenkirjailija, toimi opettajana Pusulassa
- Veikko Ennala (1922–1991), toimittaja, vietti lapsuutensa Pusulassa
- Olli Hiidensalo (s. 1991), maailmancupissa sijalle 11. yltänyt ampumahiihtäjä
- Esa Härmälä (s. 1954), maa- ja metsätalousalan vaikuttaja, syntynyt Pusulassa
- Matleena Kuusniemi (s. 1973), näyttelijä, syntyi ja asui Pusulassa 5-vuotiaaksi saakka isänsä ollessa Pusulan seurakunnan kirkkoherra
- Tuomas Mattila, tutkija, maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja tekniikan tohtori, Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun Suomi-sarjan voittaja (Kilpiän tila Pusulan Töllin kylässä)
- Meri Rantanen (s. 1993), kestävyysjuoksija
- Viivi Rantanen, kestävyysjuoksija
- Karl Taxell (1860–1934), Ariman lasitehtaan omistaja
- John O. Virtanen (1916–2008), konsuli, suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekijä Yhdysvalloissa, syntynyt Pusulassa
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahonpää, Arimaa, Hattula, Hauhula, Herrala, Hirvijoki, Hyrkkölä, Hyönölä, Ikkala, Karisjärvi, Karjasjärvi, Kaukela, Koisjärvi, Kärkölä, Marttila, Mäkkylä, Pusula, Radus, Seppälä, Suomela, Tausta, Tölli, Uusikylä, Viiala, Vörlö
Vuoden 1980 taajamarajauksen mukaan Pusulan taajamat olivat Pusulan kylä (524 asukasta) ja Ikkala (213 asukasta).[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1980 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset kunnittain 1980, osa III (PDF) (sivu 15) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Paimenmuisto, Kansallisbiografia, viitattu 26.11.2018
- ↑ Pusula lohja.fi. Viitattu 10.6.2021.
- ↑ Yle tutki kaikki Suomen 3 030 asuinaluetta – tähtiluokitus kertoo, millainen naapurustosi on muihin verrattuna Yle Uutiset. Viitattu 16.10.2018.
- ↑ ”Tästä maasta - Kotimaista”. fi
- ↑ Yle Uutiset viitattu 28.1.2017
- ↑ a b Pusulan seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Väestö- ja asuntolaskenta 1980 Osa XIII: Taajamat. Suomen virallinen tilasto VI C:106. Helsinki: Tilastokeskus, 1983. Verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
1. Anttila | 2. Ahtsalmi | 3. Pitkäniemi | 4. Hiidensalmi | 5. Pappila | 6. Moisio | 7. Myllylampi | 8. Neitsytlinna | 9. Ojamo | 10. Ojamonkangas | 11. Keskilohja | 12. Metsola | 13. Gunnarla | 14. Vienola | 15. Gruotila | 16. Pappilankorpi | 17. Jönsböle | 18. Kyrkstad | 19. Virkkala | 20. Maksjoki | 21. Vappula | 22. Routio | 23. Lempola | 24. Ventelä | 25. Perttilä | 26. Muijala | 27. Röylä | 28. Paloniemi | 29. Immula | 30. Kirkniemi | 31. Nummenkylä | 32. Karnainen | 101. Sammatti | 102. Karjalohja | 103. Nummi | 104. Pusula | 105. Saukkola
|
