Positiivinen ja negatiivinen ateismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Ateismi
Keto-orvokki on vanha vapaa-ajattelijaliikkeen tunnus.

Positiivinen ateismi eli vahva ateismi on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan on vahvoja todisteita jumalien olemassaoloa vastaan eikä mitään todisteita puolesta. Negatiivinen ateismi eli heikko ateismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita jumalien olemassaolon puolesta, jolloin jumalia ei tule olettaa olevan olemassa.[1][2]

Ateismin määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Ateismin määritelmä

Ateismista on kaksi määritelmää. Perinteisesti ateismi on ulkoista todellisuutta koskeva eli ontologinen väite, joka koskee jumalan olemassaoloa. Ateismi on siis väitelause ”jumalaa ei ole olemassa.” Ateismi ja sen vastakohta teismi ovat tällöin ainoat mahdolliset kannat: jumala on olemassa tai jumalaa ei ole olemassa.[1][3][4] Toisessa määritelmässä ateismi on jonkin yksilön tietoa koskeva käsitys.[1] Koska inhimillinen tieto on eriasteista, voidaan periaatteessa erottaa positiiviset ateistit, jotka kieltävät jumalan olemassaolon, ja negatiiviset ateistit, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon.[2] Filosofi Michael Scriven on muotoillut taulukossa olevan tunnetun ateismin tietoteoreettiseen määritelmän, jossa käsitys tiedosta jumalien olemassaolosta määritellään asteikkona.[5] Filosofi Michael Martin on muotoillut tietoteoreettisen jaottelun positiiviseen ateismiin ja negatiivisen ateismiin.[6][7]

Käsitys jumalan olemassaolosta Nimitys
1. Suoraan toteennäytetty Vanhakantainen teisti
2. Vahvoja näyttöjä puolesta Nykyaikainen teisti
3. Vahvaa näyttöä puolesta, silti myös näyttöä vastaan Käytännön teisti, agnostinen teisti
4. Näyttöä puolesta ja vastaan yhtä paljon Agnostikko
5. Jonkin verran näyttöä puolesta Agnostinen ateisti
6. Ei mitään näyttöä puolesta Negatiivinen ateisti
7. Vahvaa näyttöä vastaan, ei mitään näyttöä puolesta Positiivinen ateisti

Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.[8][9]

Tunnettu teos ateismin perusteista on filosofi Michael Martinin kirja Atheism: A Philosophical Justification (1990). Teoksessa Martin käy läpi perinteisiä perusteluja jumalan olemassaolosta. Ensiksi Martin pyrkii osoittamaan, että usko jumalaan on vailla perusteita. Martinin mukaan kaikki esitetyt perinteiset jumalatodistukset ovat kestämättömiä. Martinin mukaan negatiivinen ateismi on perusteltua. Toiseksi Martin pyrkii osoittamaan, että on perustellumpaa olla uskomatta jumalaan kuin uskoa.[10]

Ateismin puolustajien mukaan edes positiivinen ateismi ei vaadi täydellistä tietoa jumalan olemassaolosta. Heidän mukaansa ateismissa väitetään vain, että perustelut sille, ettei jumalaa ole olemassa, ovat vahvemmat kuin perustelut sille, että jumala on olemassa. Heidän mukaansa positiivisessa ateismissa esitetään, että todisteet jumalan olemassaoloa vastaan ovat riittävät sille, että on oikeutettua olla uskomatta jumalaan.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Niiniluoto 2003, s. 130.
  2. ↑ a b Cline, Austin: Strong Atheism vs. Weak Atheism About.com. Arkistoitu 5.2.2012. Viitattu 19.4.2007. (englanniksi)
  3. ↑ Smith 1979.
  4. ↑ Hartikainen, Erkki: Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa 30.10.2003. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 27.4.2007. Viitattu 16.4.2007.
  5. ↑ Scriven, Michael: Primary philosophy. New York: McGraw-Hill, 1966. ISBN 0-87975-078-2. . Painettu uudelleen teoksessa Angeles, Peter (editor): Critiques of god: Making the case against belief in god. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1976. ISBN 0-87975-078-2. (englanniksi)
  6. ↑ Martin 1990.
  7. ↑ Hartikainen, Erkki: Ateismin määrittelemisestä. Vapaa ajattelija, 2001, nro 1/2001.
  8. ↑ Niiniluoto 2003, s. 136.
  9. ↑ Teksti julkaisussa Hartikainen, Erkki (vastaava toim.): Yläasteen etiikka: Peruskoulun uskontojen historian ja etiikan oppikirja 1–3. (Kouluhallituksen hyväksymä kokeilumoniste lukuvuosiksi 1982–83, 1983–84, 1984–85.) Lisäpainos 1985. Helsinki: Vapaa ajatus, 1982. ja sen pohjalta tehdyssä internet-oppimateriaalissa Hartikainen, Erkki (toim.): Elämänkatsomustiedon oppikirjat: Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 (ET 11) 2007. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 16.4.2007.
  10. ↑ a b Cooke, Bill: Agnostismin nousu ja tuho. Vapaa ajattelija, 2000, nro 3/2000.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Positiivinen_ja_negatiivinen_ateismi&oldid=21739493”