Plasmapaneelinäyttö
Plasmapaneelinäyttö on litteän näytön mahdollistava tekniikka. Plasmapaneelinäyttöjä käytettiin tyypillisesti suurissa (yli 37-tuumaisissa) televisioissa. Sadattuhannet pienet solut sijaitsevat kahden lasilevyn välissä. Nämä solut sisältävät sekoituksen jalokaasuja (neonia ja ksenonia). Solun läpi kulkeva sähkövirta ionisoi kaasun muuttaen sen plasmaksi. Plasma säteilee ultraviolettivaloa, joka puolestaan saa fluoresoivan materaalin tuottamaan näkyvää valoa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Litteän plasmanäytön keksimisestä on palkittu kolme henkilöä: Donald Bitzer, H. Gene Slottow, ja Robert Willson.[1] Plasmanäyttö syntyi PLATO-järjestelmän (Programmed Logic for Automatic Teaching Operations) kehityksen ohessa.[1] PLATO:n vaatimuksena oli näyttö, joka kykeni grafiikan ja kuvien esittämiseen, johon aikakauden tekniikka ei pystynyt: vuonna 1963 Bitzer antoi jatko-opiskelijana olleelle Willsonille tehtäväksi tutkia ratkaisuvaihtoehtoja.[1] Noin vuotta myöhemmin Slottow ja Willson keskustelivat tekniikasta ja kehittivät elektronisen näytön, jossa jokainen pikseli on valaistu kunnes uutta tietoa tulee.[1] Ratkaisulla vältettiin kallista muistitekniikkaa.[1]
Aluksi plasmanäytöt olivat yksivärisiä ja myytiin kaupallisiin ja sotilastarkoituksiin: eräs käyttökohde oli Trident-ohjusta käyttävissä sukellusveneissä.[1] Vielä 1990-luvun alussa plasmanäytöllä oli etuja nestekidenäyttöön (LCD) verrattuna, mutta se oli myös kalliimpi.[2] Aktiivimatriisitekniikkaan perustuvat TFT-näytöt ratkaisivat TFT-näyttöjen ongelmat ja nestekidenäytöt syrjäyttivät plasmanäytöt.[2] Nykyään plasmanäyttöjen katsotaan olevan vanhentunutta tekniikkaa.[2]
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plasmanäyttöihin liitetään korkeampi energian kulutus suhteessa näytön pinta-alaan kuin kuvaputki- tai nestekidenäytöissä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f ECE alumni win Emmy for inventing the flat-panel plasma display ece.illinois.edu. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c The Chronicles of Gas-Plasma retropaq.com. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Do flat-screen TVs eat more energy? news.bbc.co.uk. 7.12.2006. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brian Dear: The Friendly Orange Glow: The Untold Story of the PLATO System and the Dawn of Cyberculture. Pantheon Books. (englanniksi)