Pioneerirykmentti
| Pioneerirykmentti | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 2004–2014 |
| Valtio | Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Tukikohta | Keuruu |
| Vuosipäivät | 25. heinäkuuta |
Pioneerirykmentti (lyhenne PIONR, aik. PionR) oli Suomen maavoimiin kuulunut Keuruulla toiminut rauhanajan joukko-osasto. Rykmentti sijaitsi Keski-Suomessa, ja se oli samalla pioneeri- ja suojelualojen koulutus- ja kehittämiskeskus. Rykmentissä koulutettiin varusmiehiä, reserviläisiä ja palkattua henkilökuntaa. Rykmentissä työskenteli noin 250 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa ja siellä koulutettiin vuosittain noin tuhat varusmiestä. Sen rauhanajan kokoonpanoon kuului Pioneeri- ja Suojelukoulu (Pion- ja SluK), Keski-Suomen Pioneeripataljoona (KSPionP) ja Huoltokeskus (Hkesk/PIONR).
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentin koulutuspaikoista uusin oli vuonna 1991 rakennettu moderni koulutushalli, jossa pioneeri- ja suojelutaistelijoille annettiin alansa kalustokoulutusta erilaisille järjestelmille. Joukkoyksiköt muodostivat Keurusselkä-järven luoteisrannalla sijaitsevan Keuruun varuskunnan.
Pioneerirykmentti oli perustettu 1. tammikuuta 2004 ja sen vuosipäivää vietettiin 25. heinäkuuta, joka on Saksan jääkäreiden 1916 Latviassa venäläisiä vastaan käymän Schmardenin taistelun vuosipäivä. Preussilaiseen jääkäripataljoona 27:ään kuului neljäntenä komppaniana alusta alkaen myös pioneerikomppania teknisenä aselajina. Rykmenttiin kuulunut Keski-Suomen pioneeripataljoona oli toiminut varuskunnassa jo vuodesta 1967, jolloin alkuperäinen Korian pioneerirykmentti hajotettiin itsenäisiksi Keski-Suomen ja Kymen pioneeripataljooniksi. Ennen Pioneerirykmenttiä Keuruulla ehti toimia vuodesta 1992 myös Keski-Suomen rykmentti, johon kuului lisäksi Keski-Suomen viestipataljoona.
Lakkautuspäätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolustusvoimat päätti lakkauttaa joukko-osaston osana puolustusvoimauudistusta vuoden 2014 loppuun mennessä.[1]
Uusia toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varuskunnalta vapautuviin tiloihin on valmistunut mm. majoitustiloja ja kansainväliset mitat täyttävä ampumaurheilukeskus. Syksyllä 2015 kasarmeihin jouduttiin majoittamaan väliaikaisesti pakolaisia.[2] Alueen palvelussuhdeasunnot tulivat myyntiin jo vuonna 2014.[3] Alueen uusi nimi on Viikinlahti Campus.[4] Myöhemmin alueelle siirtyi leipomo, Amissa, jonka toiminnan Ruokavirasto hygieniapuutteiden takia keskeytti.
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentin komentaja toimi samalla Keuruun varuskunnan päällikkönä.
- eversti (1995) (Heino) Kalevi Pikkukangas 1992–1998
- eversti (1999) Lasse Otranen 1998–2000
- eversti (2001) Jarmo Pekkala 2000–02
- eversti (2005) Teppo Lahti 1.3.2002 – 29.2.2004
- everstiluutnantti (2001) Osmo Toivanen 1.3.2004 – lokakuu 2006
- everstiluutnantti (2006) Matti Vihottula 10.10. – 31.12.2006
- eversti (2009) Harri Kauppinen 1.1.2007 – 31.1.2010
- everstiluutnantti (2004) Jouko Rauhala 1.2.2010 – 20.11.2013
- everstiluutnantti (2006) Jukka Kentala 20.11.2013 – 31.12.2014
Historia ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentin kunniamarssina oli Kristeri Westerin ja Heikki Klemetin säveltämä Koljonvirran marssi.[5]
Pioneerirykmentin historia alkoi vuodesta 1919, jolloin annettiin käsky Pioneeripataljoona 1 -nimen käytöstä. Sittemmin joukon nimenä on ollut myös Pioneeripataljoona ja vuodesta 1944 lukien Pioneerirykmentti aina sen lakkauttamiseen saakka 1967. Tämän jälkeen joukko-osasto toimi nimellä Keski-Suomen Rykmentti (KeSR).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pioneerirykmentti Puolustusvoimien sivuilla (arkistoitu)
- ↑ van der Meer, Maria: Puolustusvoimien lakkautuslistalla kuusi yksikköä, 1 200:aa uhkaa irtisanominen hs.fi. 8.2.2012. Helsinki: Helsingin Sanomat. Arkistoitu 10.2.2012. Viitattu 10.2.2012.
- ↑ Suur-Keuruu − Keuruun kasarmi valmiina hätämajoitukseen (30.10.2015)
- ↑ Suur-Keuruu: Varuskunnan asuintalot kaupan
- ↑ https://www.viikinlahticampus.fi
- ↑ Puolustusvoimat: Pioneerirykmentin historia (arkistoitu)