Pikkukuovi
| Pikkukuovi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Kuovit Numenius |
| Laji: | phaeopus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Numenius phaeopus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 37–45 cm, siipien kärkiväli 78–88 cm ja paino 270–600 g. Pikkukuovi on isokuovia pienempi kahlaajalintu. Pikkukuovin parhaana erona isokuoviin on sen erilainen ääntely ja päässä olevat selvät, vaaleat juovat. Ääni on kuuluva pulina ’pylylylyly’. Laulu muistuttaa isokuovin laulua, mutta on haikeampi eikä niin rytmikäs.
Vanhin suomalainen rengastettu pikkukuovi on ollut nelivuotias. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 16 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkukuovi on kuovien (Numenius) suvun laajimmalle levinneitä lajeja. Pääasiallinen pesimisalue on Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan subarktiset alueet, eteläisimmillään laji pesii Skotlannissa. Suomessa pikkukuovi on Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan pesimälintu. Eteläisimmät vakituiset ja huomattavan suuret populaatiot sijaitsevat Kauhajoen korkeudella. Suomessa pesii kaikkiaan noin 40 000 paria. EU:n alueella pesii vähintään 180 000 paria. Maailman populaatioksi arvioidaan 1–2,1 miljoonaa yksilöä.
Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan ulkopuolella laji viihtyy parvissa. Suomeen laji saapuu huhtikuun lopussa ja toukokuussa. Syysmuutto käynnistyy juhannuksen tienoilla ja päättyy yleensä elokuun aikana. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu n. 30 000–50 000 paria.[3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkukuovi on eräs soiden tyyppilaji, mutta se pesii Suomessa Pohjanmaalla paikoitellen myös peltolakeuksilla. Muuttoaikoina viihtyy aukeilla rannoilla.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on painanne maassa. Naaras munii 4 munaa kesäkuussa, joita molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin aktiivisemmin, noin 3,5 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään runsaan kuukauden ikäisinä. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista. Sukukypsä kaksivuotiaana.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkukuovi syö maassa eläviä selkärangattomia. Saattaa syödä myös marjoja, pikkukaloja ja sammakoita. Rannikoilla se syö monia rapuja, katkoja, äyriäisiä, merimatoja ja pieniä nilviäisiä[4].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Numenius phaeopus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Pikkukuovi – Numenius phaeopus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pikkukuovi
- ↑ Whimbrel Audubon. 13.11.2014. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pikkukuovi Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Pikkukuovi (Numenius phaeopus)
- ITIS: Numenius phaeopus (englanniksi)