Pielavesi
| Pielavesi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 595 |
| Hallinnollinen keskus | Pielaveden kirkonkylä |
| Perustettu | 1811[1] |
| Kokonaispinta-ala |
1 406,51 km² 81:nneksi suurin 2022 [2] |
| – maa | 1 153,23 km² |
| – sisävesi | 253,28 km² |
| Väkiluku |
4 073 190:nneksi suurin 31.12.2023 [3] |
| – väestötiheys | 3,53 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [4] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 48,9 % |
| – yli 64-v. | 37,6 % |
| Äidinkieli | 2022 [5] |
| – suomenkielisiä | 97,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 1,9 % |
| Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [6] |
| Kunnanjohtaja | Johanna Viita |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • PS • Vas. • Kok. • SDP • KD |
11 3 3 2 1 1 |
| www.pielavesi.fi | |
Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 073 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km2, josta 253,28 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 3,53 asukasta/km2. Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.
Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit-niminen tapahtuma.[8]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.[8]
Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).[9]
Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.[10]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki, Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Pielavedellä oli 4 624 asukasta, joista 1 974 asui taajamassa, 2 589 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pielaveden taajama-aste on 43,3 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pielaveden kirkonkylä.[12]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.[13] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878. Keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuosina 1939–1940.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielaveden kunnanjohtajana on toiminut kauppatieteiden maisteri Johanna Viita vuoden 2022 alusta. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä lokakuussa 2021.[14] Vuosina 2016–2021 kunnanjohtajana toimi Vilma Kröger[15], joka irtisanoutui tehtävästään kesäkuussa 2021.[16] Krögerin edeltäjä oli Mika Sivula, joka toimi kunnanjohtajana 2012–2015. Sivula siirtyi Lohjan kaupunginjohtajaksi kesällä 2015.[17] Vuosina 2010–2012 kunnanjohtajana toimi Sami Miettinen,[18] joka siirtyi Vihdin kunnanjohtajaksi keväällä 2012.[19]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.[20]
Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalvelua yrityksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.[22]
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perusopetusta annetaan Pielaveden yhtenäiskoulussa sekä Pohjois-Pielaveden ja Säviän kyläkouluissa.[24][25][26][27] Toisen asteen yleissivistävää opetusta tarjoaa Pielaveden lukio.[28]
Perusterveydenhoidon palveluja tarjoaa Pielaveden terveysasema. Iltapäivän lopulla ja viikonloppupäivisin lääkäripäivystys on joinain päivinä naapurikunta Keiteleen terveysasemalla. Iltaisin ja öisin päivystysvastuu on Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksellä.[29]
Pelastus- ja ensihoitopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos. Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pielavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pielavedellä toimii Pielaveden helluntaiseurakunta.[31]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pielaveden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[32]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura, jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.[33] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.
Pielaveden Yrittäjät on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.
Tunnettuja Pielavetisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karl Henrik Ståhlberg (1799-1878), Pielaveden kirkkoherra, lehtori
- Robert Saastamoinen (1870–1948), kauppaneuvos
- Martti Suhonen (1898–1977), kauppaneuvos
- Tuure Niskanen (1899–1978), mestaripelimanni
- Urho Kekkonen (1900–1986), presidentti
- Tapio Nousiainen (1914-1981), kirjailija
- Lauri Kokkonen (1918–1985), näytelmäkirjailija
- Joonas Kokkonen (1921–1996), akateemikko, pielavetistä sukua, kesäasukas
- Viljo Remes (1926–2016), kenttäpiispa
- Yrjö Turkama (s. 1932), yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Paavo Castrén (s. 1938), professori, kirjailija
- Anne Seppälä (s. 1939), kirjailija Anneli Kivelä
- Ilpo Saastamoinen (s. 1942), kitaristi, säveltäjä
- Leo (Leo Makkonen) (s. 1948), arkkipiispa
- Ossi Saksman (s. 1951), pankin- ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Kaija Kaikkonen (s. 1966), näyttelijä
- Vesa Kuhlman, muusikko, Hevisaurus-yhtyeen basistina tunnettu Muffi Puffi
- Juha Laukkanen (s. 1969), keihäänheittäjä
- Antti Ruuskanen (s. 1984), keihäänheittäjä
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Pielaveden perinneruoaksi valittiin maitoliemeen tehty kalakeitto, jossa on myös kananmunanlohkoja.[34]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9076. Helsinki: Otava, 1983.
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pielavesi Oikeusministeriö. Viitattu 9.12.2021.
- ↑ a b Pielavesi-info (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 25.12.2014.
- ↑ Luonto ja rakennettu ympäristö Pohjois-Pielavesi. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Pielaveden Kirkkosaari (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Ylönen, Jorma: Pielaveden valtuusto valitsi Johanna Viidan yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.10.2021. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Savon Sanomat. 9.11.2015. Arkistoitu 4.2.2016. Viitattu 27.1.2016.
- ↑ Miettinen, Ville: Pielaveden valtuusto myönsi eron kunnanjohtaja Krögerille Kuntalehti. 30.6.2021. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Salokangas, Keijo: Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 10.11.2015. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Miettinen tasapainottamaan Pielaveden taloutta Yle Uutiset. 15.2.2010. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Pulkkinen, Antti: Pielavedellä neljä jäljellä Kuntalehti. 20.4.2012. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Pielavesi-info Pielavesi. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Elinkeinot Pohjois-Pielavesi. Arkistoitu 15.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Rannankylän koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Pielaveden yhtenäiskoulu, Puustelli 6. - 9. lk Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Säviän koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Pohjois-Pielaveden koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Pielaveden lukio Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Pielaveden terveysasema Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Viitattu 29.6.2019.
- ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen (FI.PLM.7006, 1008/4610/2004, s. 33)
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pielavesi Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||