Petrimalja
Petrimalja on eräänlainen bakteeriviljelyastia. Petrimalja nimettiin saksalaisen bakteriologin Julius Richard Petrin (1852–1921) mukaan, joka keksi sen työskennellessään apulaisena Robert Kochin kanssa 1877–1879.[1][2]
Mikrobiologiassa käytetään usein petrimaljoja, joissa on agaria viljelyaineena. Astia täytetään osittain lämpimällä agar-nesteellä, jossa on tietty yhdistelmä ravintoaineita, suoloja ja aminohappoja sekä mahdollisesti antibiootteja. Agarin jähmetyttyä astialle laitetaan mikrobinäyte.[1]
Petrimaljoja voidaan käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin ilman agaria, kuten soluviljelyyn. Tyhjissä petrimaljoissa voidaan myös tutkia kasvien itämistä, pienten eläinten käyttäytymistä tai käyttää päivittäisissä laboratoriotehtävissä, kuten nesteiden kuivaamisessa uunissa tai näytteiden kantamisessa ja varastoimisessa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mortlock, Stephen: The big story: the petri dish The Biomedical Scientist Magazine of the IBMS. 30.3.2017. Viitattu 5.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Julius Richard Petri 1852 Science Museum Group Collection. Viitattu 5.2.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petrimalja Wikimedia Commonsissa
- Petrimalja TEPA-tieteen termipankki. Viitattu 5.2.2024.
Autoklaavi | Bunsenlamppu | Eksikkaattori | Lämpökaappi | Lämpömittari | Mikroskooppi | Sentrifugi | Spaatteli | Spektrofotometri | Vaaka | Vesi-imu | Vetokaappi
Byhnersuppilo | Byretti | Erlenmeyer | Erotussuppilo | Imupullo | Kaasupipetti | Kellolasi | Keitinlasi | Koeputki | Kolvi | Kyvetti | Mittalasi | Mittapullo | Petrimalja | Pipetti | Ruiske | Soxhlet | Upokas