Paštun kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”paštu” ohjaa tänne. Etnisestä ryhmästä kerrotaan artikkelissa Paštut.
Paštu
Paštun puhuma-alue
Paštun puhuma-alue
Oma nimi پښتو
Muu nimi afgaani
Tiedot
Alue  Afganistan
 Pakistan
 Iran
Virallinen kieli  Afganistan
Puhujia 24 miljoonaa
Kirjaimisto Arabialainen
Kielenhuolto Afganistanin tiedeakatemia[1]
Pashto Academy (Pakistan) [2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä Indoiranilaiset kielet
Iranilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 pst
ISO 639-2 pbu
ISO 639-3 pus
Puhuttua paštua

Paštun kieli[3] (paštuksi پښتو, paʂto; tunnetaan myös nimillä pataani ja afgaani, pašto پشتو ja pukhto پختو) on Afganistanissa ja Pakistanissa asuvien paštujen eli pataanien puhuma kieli. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään.[4] Paštu on darin ohella toinen Afganistanin virallisista kielistä.[5]

Levinneisyys ja puhujamäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltä puhutaan Afganistanin etelä- ja keskiosissa sekä Pakistanissa etupäässä Luoteisprovinssissa, heimoalueilla ja Balochistanissa. Pieniä puhujaryhmiä on myös Kashmirissa ja Iranissa.[6] Vuonna 2009 paštun äidinkielisiä puhujia arvioitiin olevan noin 7,5 miljoonaa Afganistanissa, 14 miljoonaa Pakistanin Luoteisprovinssissa, yli kaksi miljoonaa Karachissa ja noin 50 000 Iranissa.[7]

Afganistanissa paštun puhujat muodostavat yli puolet väestöstä ja Pakistanin luoteisosassa noin 90 %.[7] Heistä suuri osa on kaksikielisiä. Afganistanissa pataanit osaavat myös daria, Pakistanissa urdua, belutšia tai muita kieliä.[8]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilabiaali Dentaali-alveolaari Palataali Retrofleksi Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Nasaali m n ɳ ŋ
Klusiili p | b t | d ʈ | ɖ k | g q ʔ
Affrikaatta t͡s | d͡z t͡ʃ | d͡ʒ
Frikatiivi f s | z ʃ | ʒ x | ɣ ħ | ʕ h
Tremulantti r ɽ
Lateraali l
Approksimantti w j

Lähde:[9]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Lähes suppea ɪ ʊ
Puolisuppea e ə o
Avoin a

Lähde:[9]

Murteet ja kielen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paštu kuuluu iranilaisten kielten itäiseen ryhmään. Se jakautuu lukuisiin alueellisiin ja heimomurteisiin, jotka muodostavat läntisen ja itäisen murreryhmän. Toisinaan puhutaan myös eteläisestä[6] tai keskiryhmästä.[7] Läntisen ryhmän keskus on Kandahar ja itäisen Peshawar sekä vähemmässä määrin Jalalabad. Eräät murteet kuten waziri ja afridi poikkeavat voimakkaasti kirjakielestä.[6] Paštua voidaan pitää makrokielenä, jolla on useampi variantti.[4]

Kieli on rakenteeltaan monessa suhteessa varsin konservatiivinen. Arkaaisia iranilaisia piirteitä ovat fonemaattinen sanapaino, kieliopillinen suku ja ergatiivirakenne.[10] Morfologialle on tyypillistä nominien ja osittain myös verbien flektiotaivutus. Verbeillä on aspektikategoria.[11]

Indoarjalaisista kielistä paštuun on omaksuttu[10] kakuminaaliset konsonantit ṭ, ḍ, ṇ, ṛ[11] Lainasanoja on saatu arabiasta, darista, persiasta, indoarjalaisista, turkkilaisista sekä länsieurooppalaisista kielistä varsinkin englannista.[12]

Kirjakieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paštun vanhimman kirjallisen muistomerkin kerrotaan olevan peräisin 700-luvulta. Vanhin luotettavasti ajoitettu teksti, Bayazid Ansarin paštuksi, hindiksi, persiaksi ja arabiaksi laatima uskonnollinen runokokoelma Hayr al-bayān (”Hyvä sanoma”) on kuitenkin vasta 1500-luvun lopusta.[7][13] 1600-luvulla elänyttä soturirunoilija Khušal Khattakia on pidetty paštunkielisen kirjallisuuden isänä.[14]

Kirjakieli kehittyi pitkään Afganistanin pääkielenä toimineen darin varjossa. Koulutusjärjestelmän ja lehdistön kieli paštusta tuli vasta 1900-luvun aikana.[15] Vuodesta 1936 lähtien se on darin rinnalla toinen Afganistanin virallisista kielistä. Pakistanissa se on yksi Luoteisprovinssin ja Balochistanin alueparlamenttien virallisista työkielistä.[8]

Paštun kirjakielestä on kaksi alueellista varianttia. Afganistanissa kirjakieli perustuu Kandaharin ja Pakistanissa Peshawarin murteeseen.[8] Kieltä kirjoitetaan arabialais-persialaisella kirjaimistolla, jota on täydennetty kymmenellä paštun omia äänteitä osoittavalla lisämerkillä.[16] Kirjakielen normit ja oikeinkirjoitus eivät ole vielä vakiintuneet.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. interacademies.net Academy of Sciences of Afghanistan. Arkistoitu 26.1.2012. Viitattu 3.3.2012.
  2. persianacademy.edu.pk Pashto Academy. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 3.3.2012.
  3. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 95. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  4. a b Glottolog 4.4 - Nuclear Pashto glottolog.org. Viitattu 17.11.2021.
  5. Afghanistan - Languages | Britannica www.britannica.com. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  6. a b c Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 111. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  7. a b c d Gernot Windfuhr (ed.): The Iranian Languages, s. 721. London and New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-7007-1131-4.
  8. a b c Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 112. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  9. a b Tegey, Habibullah & Robson, Barbara: A Reference Grammar of Pashto (pdf) 1996. Center for Applied Linguistics. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
  10. a b Gernot Windfuhr (ed.): The Iranian Languages, s. 767. London and New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-7007-1131-4.
  11. a b Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 407. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.
  12. Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 148. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  13. Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 111–112. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  14. Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 134-135. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  15. Dalby, Andrew: Dictionary of Languages, s. 492. London: A. & C. Black, 2004. ISBN 978-0-7136-7841-3.
  16. Jazyki mira: Iranskije jazyki. III. Vostotšnoiranskije jazyki, s. 113. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-107-4.
  17. Gernot Windfuhr (ed.): The Iranian Languages, s. 721–722. London and New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-7007-1131-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Wikipedia
Paštunkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja