Patentti- ja rekisterihallitus
| Patentti- ja rekisterihallitus Patent- och registerstyrelsen |
|
|---|---|
| PRH | |
 |
|
| Perustettu | 1941 |
| Ministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö |
| Sijainti |
Sörnäisten rantatie 13 C Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Pääjohtaja | Antti Riivari |
| Työntekijöitä | 430 (2023)[1] |
| Vuosibudjetti | 12,5 milj. € (2023)[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH[3], ruots. Patent- och registerstyrelsen) on Suomen valtion virasto, joka ylläpitää kaupparekisteriä, yrityskiinnitysrekisteriä, yhdistysrekisteriä ja säätiörekisteriä sekä myöntää patentteja, hyödyllisyysmalleja, mallioikeuksia, tavaramerkkejä ja LEI-tunnuksia. PRH myös rekisteröi yritysten tilinpäätöksiä. PRH myös huolehtii tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta sekä myös valvoo säätiöitä ja tekijäinoikeuden yhteishallinnointia. PRH ylläpitää myös yhdessä verohallinnon kanssa yritys- ja yhteisötietojärjestelmää, YTJ:tä. PRH:n yhteydessä toimii teollisoikeusasiamieslautakunta, joka vastaa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien asiamiesten auktorisointimenettelystä. PRH:n yhteydessä toimii myös ratkaisutoiminnassaan itsenäinen tilintarkastuslautakunta. PRH on myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA). PRH:ssa työskentelee noin 400 työntekijää[4]. PRH kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan[5].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjien aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen patenttijärjestelmä alkoi kehittyä vuonna 1835 perustetun manufaktuurijohtokunnan aikana. Se antoi patenttihakemuksista lausuntoja senaatille, hallinnoi patentteja ja valvoi niiden käyttöä sekä säilytti patenttiasiakirjoja. Koska patenttilainsäädäntöä ei alkuun ollut, sovellettiin patenttien myöntämisessä Ruotsin vuoden 1739 privilegiojulistusta. Asetus patenteista annettiin viimein 30.3.1876. Sen mukaan patentit olivat voimassa kolmesta kolmeentoista vuotta.[6]
Manufaktuurijohtokunnan tehtävät siirrettiin vuonna 1885 uudelle teollisuushallitukselle, joka korvattiin vuoden 1918 lopussa kauppa- ja teollisuushallituksella. Sen aikana annettiin 11.2.1889 asetus tavaramerkeistä ja tavaramerkkirekisteristä, 2.5.1895 kaupparekisteristä ja 21.1.1898 patenttirekisteristä, jotka kaikki määrättiin kyseisen viraston ylläpidettäviksi. Kauppa- ja teollisuushallitus lakkautettiin vuoden 1926 alussa, jolloin patentti-, tavaramerkki- ja kaupparekisteriasiat siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriöön. Siirto toteutettiin hallinnollisen päällekkäisyyden poistamiseksi. Pian kuitenkin havaittiin etteivät tehtävät sopineet hyvin ministeriölle, ja itsenäisen viraston uudelleenperustaminen tuli ajankohtaiseksi.[7]
Patentti- ja rekisterihallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen Patentti- ja rekisterihallitus perustettiin vuonna 1941, ja sitä koskeva laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.1942.[8] Suomen ensimmäinen patenttilaki annettiin 7.5.1943, jolloin patenttien voimassaoloaika määrättiin 17 vuodeksi. Laki uusittiin vuoden 1968 alussa. 1990-luvulta alkaen viraston toiminta on kansainvälistynyt ja työ lisääntynyt huomattavasti Suomen EU-jäsenyyden seurauksena. Säätiö- ja yhdistysrekisterin ylläpito siirrettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle vuonna 1995.[9]
Patentti- ja rekisterihallitus kuuluu nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön konserniin ja on tulosohjattu ja tulosbudjetoitu virasto. Se kerää toimintansa kustannuksia vastaavat tulot pääosin asiakkaitten palvelumaksuina.
Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paavo Ant-Wuorinen 1942–1962
- Erkki Tuuli 1963–1978
- Timo Kivi-Koskinen 1979–1985
- Martti Enäjärvi 1986–2010
- Rauni Hagman 2010–2017[10][11]
- Antti Riivari 2017–[12]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Patentti- ja rekisterihallitus toimii Helsingissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 13.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivut
- Nuorteva, Jussi et al. (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Lyhenneluettelo P Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.11.2020.
- ↑ PRH:n vuosikertomus 2014. Web Archive. Viitattu 16.11.2020
- ↑ Työ- ja elinkeinoministeriön konsernin toimijat Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Nuorteva et al., s. 197–198.
- ↑ Nuorteva et al., s. 198–199.
- ↑ Hirvonen, Tuula: Patentti- ja rekisterihallituksen päälliköt v. 1942–2017 Ikiliikkuja 3/2017. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 16.11.2020.
- ↑ Nuorteva et al., s. 199–200.
- ↑ Rauni Hagman valittiin PRH:n pääjohtajaksi Yle Uutiset. 18.8.2010. Viitattu 27.9.2010.
- ↑ Pääjohtajakunta, s. 201.
- ↑ Antti Riivarista PRH:n pääjohtaja Valtioneuvosto. 25.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
- ↑ PRH muuttaa joulukuussa – mikä muuttuu? Patentti- ja rekisterihallitus. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 16.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivut
- YTJ-asiointipalvelu
- Lei-tunnuspalvelu
- Virre-tietopalvelu
- YTJ-tietopalvelu
- Yhdistysrekisterin sähköinen asiointi
- Yhdistysrekisterin tietopalvelu
- Sähköinen patenttihakemus
- Espacenet-patenttijulkaisutietokanta
- Mallioikeushakemus
- Mallioikeustietopalvelu
- Tavaramerkkiasiointi
- Tavaramerkkitietopalvelu
- Tilintarkastusvalvonnan asiointi
- Tilintarkastajahaku
- Ohjeita Patentti- ja rekisterihallituksen vanhojen aineistojen tutkimiseen
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=small}
| ||||||||||||||
