Pan (kuu)
| Pan | |
|---|---|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | Mark R. Showalter |
| Löytöaika | 16. heinäkuuta 1990 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Planeetta | Saturnus |
| Keskietäisyys | 133 584 km |
| Eksentrisyys | 0,000035 |
| Kiertoaika | 0,575050718 d |
| Inklinaatio | 0,0010 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Päiväntasaajan halkaisija | 35 × 35 × 23 km |
| Massa | 4,9 × 1015 kg |
| Keskitiheys | 0,36 ± 0,16 g/cm3 |
| Painovoima pinnalla | 0,001 m/s2 |
| Pyörähdysaika | synkroninen |
| Akselin kaltevuus | 0° |
| Albedo | 0,5 |
| Pinnan lämpötila |
alin: K |
| Kaasukehän ominaisuudet | |
| Kaasunpaine | ei ole |
Pan on Saturnuksen sisin kuu. Sen löysi Mark R. Showalter vuonna 1990 Voyager 2 -avaruusluotaimen ottamista kuvista. Se sai väliaikaisen nimen S/1981 S 13, koska löytöön johtaneet kuvat olivat vuodelta 1981. Kuu sai nimen Pan 16. syyskuuta 1991 ja sillä on myös nimi Saturn XVIII.
Pan on pieni, säteeltään noin 15 kilometrin mittainen kuu, joka kiertää Encken jaossa Saturnuksen A-renkaassa ja pitää sen auki. Kuun painovoima aiheuttaa aaltoilua Encken jaon reunoissa ja tämä ilmiö johti myös Voyagerin kuvien uudelleentutkimiseen ja kuun löytymiseen.[1] Tällaisen kuun olemassaolon Encken jaossa olivat ennustaneet ensimmäisenä Jeffrey N. Cuzzi ja Jeffrey D. Scargle vuonna 1985.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Paimenkuut |
S/2009 S 1 | Pan | Daphnis | Atlas | Prometheus | Pandora |
|---|---|
| Samarataiset | |
| G-rengas | |
| Sisemmät suuret kuut |
Mimas | Enceladus | Tethys | Telesto | Calypso | Dione | Helene | Polydeuces |
| Alkyonidit | |
| Ulommat suuret kuut | |
| Inuiittiryhmä | |
| Viikinkiryhmä |
Phoebe | Skathi | S/2007 S 2 | Skoll | S/2004 S 13 | Greip | Hyrrokkin | Mundilfari | Jarnsaxa | S/2006 S 1 | S/2004 S 17 | Narvi | Bergelmir | Aegir | Suttungr | S/2004 S 12 | Bestla |
| Gallialaisryhmä | |
| Varmistamattomat |