Otanta
Otanta on tilastotieteen osa-alue, joka tarkastelee kuinka havaintoyksiköt kannattaa poimia perusjoukosta. Tavoitteena on kerätä aineisto mahdollisimman tehokkaasti tilastollisen päättelyn kannalta. Otantatutkimus on osajoukon eli otoksen poimimista perusjoukosta. Otoksen perusteella tehdään päätelmiä koko perusjoukosta.
Otantamenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Satunnaisotannassa jokaisella havaintoyksiköllä on sama todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tällöin otos on edustava osajoukko perusjoukosta. Jos tietynlaiset havaintoyksiköt poikkeavat tietyllä tavalla muista, voidaan painottamalla joidenkin yksiköiden todennäköisyyttä saavuttaa tehokkaampi otanta. Esimerkiksi tutkittaessa Suomen kaupunkeja voidaan haluta varmistaa, että suurimmat kaupungit ovat mukana otoksessa.
Otanta voidaan tehdä myös ilman satunnaisuutta jotain sääntöä noudattaen, jolloin kyseessä on systemaattinen otanta. Esimerkiksi Suomen kaupungit voidaan järjestää aakkosjärjestykseen ja poimia listalta joka kymmenes alkio otokseen. Toisaalta laaduntarkkailussa voidaan poimia joka sadas tuote liukuhihalta. Systemaattinen otanta on usein helppo toteuttaa, mutta se tuottaa huonoja tuloksia, jos perusjoukossa on periodista vaihtelua.
Yksinkertainen satunnaisotanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinkertainen satunnaisotanta on yleisin otantamenetelmä. Siinä poiminta tehdään suoraan arpomalla alkiot perusjoukosta. Useimmiten se tehdään palauttamatta, jolloin jokainen alkio voidaan valita vain kerran. Jos se tehdään palauttaen, niin sama alkio voidaan valita joka kerran samalla todennäköisyydellä.
Otanta koon mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtäessä otanta koon mukaan, kasvaa alkion todennäköisyys tulla valituksi suhteessa sen kokoon. Kaupunkien kohdalla painokertoimet voidaan laskea esimerkiksi väkiluvun perusteella.
Ositettu otanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ositettu otanta (engl. stratified sampling) tehdään ryhmittelemällä alkiot osajoukkoihin, jonka jälkeen kustakin ryhmästä poimitaan alkioita. Poiminta voidaan tehdä tasakiintiöin, jolloin jokaisesta ryhmästä poimitaan sama määrä alkioita. Jos poiminta tehdään suhteellisin kiintiöin, poimitaan ryhmistä sama osuus alkioita, jolloin suuremmista ryhmistä poimitaan useampia alkioita.
Ryväsotanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ryväsotanta (engl. cluster sampling) perustuu perusjoukon alkioiden muodostamiin ryhmiin. Sen perusteena on usein hallinnolliset rakenteet. Esimerkiksi haastattelututkimukset kohdistetaan kotitalouksiin, joihin tutkimuksen kohteena olevat ihmiset ovat ryvästyneet.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erkki Pahkinen ja Risto Lehtonen: Otanta-asetelmat ja tilastollinen analyysi. Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-470-7.