Osteomalasia
| Osteomalasia | |
|---|---|
 Kalsitrioli |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | M83.8 |
| ICD-9 | 268.2 |
| Tautitietokanta | 9351 |
| MedlinePlus | 000376 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Osteomalasia on aikuisilla ihmisillä ilmenevä puutossairaus, joka johtuu yleensä D-vitamiinipuutoksesta ja harvinaisemmissa tapauksissa fosforin tai kalsiumin puutoksesta. Osteomalasiassa voi ilmetä muun muassa luukipua, luunmurtumia[1] tai lihasheikkoutta.[2]
Kalsiumin, fosforin tai D-vitamiinin puutos johtaa osteomalasiaan, sillä luiden mineraali koostuu kalsiumin fosfaattisuoloista ja D-vitamiinit ovat keskeisiä kalsiumin ja fosfaattien aineenvaihduntaa ohjaavia hormoneita. Lapsilla ilmenevä riisitauti johtuu myös näiden puutoksesta, mutta se on oireiltaan erilainen kuin osteomalasia, sillä lapsilla luusto ei ole vielä täysin kehittynyt.[2]
Osteomalasia tulee kreikan kielen sanoista osteon, "luu", ja malakos, "pehmeä".[3][4]
Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osteomalasia voi johtua D-vitamiinien puutoksesta. Tähän voivat johtaa
- liian vähäinen D-vitamiinien muodostus ihon altistuessa liian vähän auringon säteilylle tai liian vähäinen D-vitamiinien saanti ruuasta[1]
- D-vitamiinien ja muiden rasvaliukoisten vitamiinien imeytymishäiriöt, jota voi ilmetä muun muassa sappikirroosissa, keliakiassa, kroonisessa tulehduksellisessa suolistosairaudessa (IBD),[1] mahalaukun kirurginen poiston jälkeen, haiman vajaatoiminnassa (esimerkiksi kystinen fibroosi)[2]
- D-vitamiinien aineenvaihdunnan häiriintyminen, johon voi liittyä esimerkiksi maksan vajaatoiminta tai munuaisten vajaatoiminta[1]
- lääkkeet tai muut aineet, kuten D-vitamiinien aineenvaihduntaa häiritsevät fenobarbitaali, primidoni, fenytoiini ja karbamatsepiini,[5] tai suolistollista imeytymistä häiritsevät aineet, kuten kolestyramiini[1]
Kalsiumin tai fosforin puutos on harvoin syy osteomalasiaan.[1] Tietyt kasvaimet voivat harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa osteomalasian, jossa ilmenee fosforin puutosta ja tästä johtuvaa hypofosfatemiaa.[6] Aikuisilla ilmenevä Fanconin oireyhtymä johtaa myös fosforin menetykseen ja siten joskus osteomalasiaan.[7]
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luukipu on yleisin osteomalasian oire.[1] Kipu on symmetristä, hajanaista, ilmenee useimmin lonkassa tai jaloissa ja on pahinta kehonpainoa kantavissa luissa. Kipu on heikkoa tai jopa halvaannuttavaa.[2] Luunmurtumat ovat myös yleisiä. Murtumia voi ilmetä eritoten nikamissa, lonkissa ja ranteissa. Kasvaimiin liittyvässä osteomalasiassa ilmenee hypofosfatemiaa.[1] Hypokalsemiaa ilmenee vasta hyvin pitkälle edenneessä osteomalasiassa. Lisäksi voi ilmetä symmetristä lihasheikkoutta ja lähinnä raajoissa. Lonkan ojentajalihasten heikkous voi aiheuttaa vaappuvan kävelytyylin.[2]
Toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osteomalasiaa voidaan epäillä oireiden perusteella ja myös jos läsnä on sitä aiheuttava sairaus tai lääkitys. Verikokeissa havaitut poikkeamat riippuvat osteomalasian aiheuttajasta. D-vitamiinipuutoksessa 25-hydroksi-D-vitamiinin (25(OH)D), lähinnä kalsidiolin, pitoisuus veressä on laskenut. Parathormonin pitoisuus ja alkalisen fosfataasin aktiivisuus veressä ovat kasvaneet. Hypofosfatemiaa voi ilmetä. Hypokalsemiaa ilmenee vasta pitkälle edenneessä sairaudessa.[2]
Röntgenissä voidaan havaita luun mineraalitiheyden harventumista. Luissa voi olla rasituksen aiheuttamia pseudomurtumia eli Looserin alueita (eng. Looser's zones) eritoten trokantterien eli sarvennoisten yläpuolella, häpyluissa, kylkiluissa, lapaluissa ja pitkien luiden varsissa. Pseudomurtumat ovat röntgenkuvissa läpinäkyviä, luun pinnan läpäiseviä, viivamaisia ja suorassa kulmassa luun pintaan nähden. Röntgentutkimuksen lisäksi tietokonetomografia- tai magneettikuvaustutkimusta voidaan vaatia poikkeamien havaitsemiseksi.[2]
Luusta voidaan ottaa koepala (biopsia) ja siitä havaittujen poikkeamien perusteella voidaan suurella todennäköisyydellä todeta osteomalasia. Biopsia ei yleensä ole välttämätön ja osteomalasia voidaan todeta oireiden ja muiden kokeiden perusteella. D-vitamiinipuutoksesta johtuvan osteomalasian alkuvaiheessa parathormonin kompensoivan ylituoton takia luuston mineraalitiheys voi olla kasvanut.[2]
Osteomalasian kaltaisia oireita ilmenee muissakin sairauksissa. Tämän ja yleensä oletetun harvinaisuutensa takia osteomalasia on mahdollista sekoittaa muun muassa nivelrikkoon tai fibromyalgiaan.[2]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osteomalasiaa hoidetaan sen aiheuttajan mukaan. Esimerkiksi D-vitamiinipuutoksen aiheuttamaa osteomalasiaa hoidetaan D-vitamiinilisillä.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h SJ Enna et al: XPharm: the comprehensive pharmacology reference, s. 1–3. Elsevier, 2008. ISBN 9780080552323. doi:10.1016/B978-008055232-3.60683-X.
- ↑ a b c d e f g h i j M Maricic: Osteomalacia. Current Osteoporosis Reports, 2008, 6. vsk, nro 4, s. 130–133. PubMed:19032922. doi:10.1007/s11914-008-0023-7. ISSN 1544-2241. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Osteomalacia lexico.com. Viitattu 7.1.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Osteo- lexico.com. Arkistoitu 29.6.2022. Viitattu 7.1.2020.
- ↑ U Gröber, K Kisters: Influence of drugs on vitamin D and calcium metabolism. Dermato-endocrinology, 2012, 4. vsk, nro 2, s. 158–166. PubMed:22928072. doi:10.4161/derm.20731. ISSN 1938-1972. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Z Yin et al: Tumor-induced osteomalacia. Osteoporosis and Sarcopenia, 2018, 4. vsk, nro 4, s. 119–127. PubMed:30775554. doi:10.1016/j.afos.2018.12.001. ISSN 2405-5255. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ A Karatzas et al: Fanconi syndrome in the adulthood. The role of early diagnosis and treatment. Journal of Musculoskeletal & Neuronal Interactions, 2017, 17. vsk, nro 4, s. 303–306. PubMed:29199190. ISSN 1108-7161. Artikkelin verkkoversio.