Orestes
_-_Google_Art_Project.jpg)
Orestes (m.kreik. Ὀρέστης, Orestēs, sananmukaisesti suunnilleen ”vuoristolainen”) oli kreikkalaisessa mytologiassa Mykenen kuninkaan Agamemnonin ja Klytaimnestran poika.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Homeeriset kertomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orestes, joka kuuluu Atreuksen Tantaloksesta ja Niobesta polveutuvaan, tuhoon tuomittuun sukuun, ei ollut paikalla Mykenessä, kun hänen isänsä palasi Troijan sodasta, ja hänet murhasi Klytaimnestra ja tämän vietellyt Aigisthos. Oresteen pelasti ja saattoi ulos kaupungista joko hänen hoitajansa Arsinoe tai sisarensa Elektra, joka jätti tämän kuningas Strofioksen huomaan. Kahdeksan vuotta myöhemmin, kaksikymmenvuotiaana, Delfoin oraakkeli käski Oresteen palata kotiin ja kostaa isänsä kuolema. Palattuaan Pyladeen, Strofioksen pojan, kanssa hän tapasi sisarensa Elektran isänsä haudan luona.[2] Yhdessä he palasivat Ateenasta Mykeneen ja kostivat isänsä kohtalon tappamalla äitinsä ja tämän rakastajan.[1]
Kreikkalainen draama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiskhyloksen tragediassa Eumenidit Orestes tulee hulluksi tekonsa jälkeen, ja häntä ajavat takaa erinykset, joiden tehtävänä on rangaista sukutapot.[1] Hän piiloutuu Delfoin temppeliin, mutta vaikka Apollon itse oli käskenyt Orestesta suorittamaan tekonsa, hänkin on voimaton suojelemaan Orestesta seurauksilta. Lopulta Athene ottaa hänet vastaan Ateenan Akropoliilla ja järjestää hänelle muodollisen oikeudenkäynnin kahdentoista attikalaisen tuomarin edessä. Erinykset vaativat uhriaan, joka vetoaa Apollonin käskyyn. Tuomarien äänet menevät tasan, jolloin Athenen ääni ratkaisee vapauttavan tuomion. Erinyksiä lepytetään uudella rituaalilla, jossa heitä palvotaan eumenideina (”hyväntahtoiset”).[3][4] Muunnelman tähän liittyneistä tapahtumista kertoo Euripides tragediassaan Orestes.
Yleisemmissä versioissa rangaistus loppui tähän. Euripideen tragedian Ifigeneia taurien mailla mukaan Apollon kuitenkin käski Orestesta menemään Tauriaan eli taurien maille paetakseen erinysten vainoa, ja tuoda sieltä Artemiin taivaasta pudonnut patsas Ateenaan. Hän lähtee Tauriaan Pyladeen kanssa, mutta perillä heidät vangitsee väkijoukko, joiden keskuudessa on tapana uhrata kreikkalaiset muukalaiset Artemikselle. Artemiin papitar, jonka tehtävänä oli suorittaa uhri, oli Oresteen sisar Ifigeneia. Hän tarjoutuu päästämään Oresteen vapaaksi, jos tämä veisi hänen kirjeensä mukanaan kotiin. Orestes kieltäytyi pyytäen Pyladesta viemään kirjeen ja tarjoutuen jäämään uhrattavaksi. Pylades lopulta suostuu, mutta kun kirjeestä paljastuu veljen ja sisaren välinen sukulaisuusside, kaikki kolme pakenevat vieden Artemiin patsaan mukanaan.[5]
Palattuaan Kreikkaan Orestes tappoi Aigisthoksen pojan Aleteen ja otti hallintaansa isänsä valtakunnan Mykenen, johon oli liitetty Argos ja Lakonia.
Oresteen sanottiin kuolleen käärmeenpuremaan Arkadiassa, josta hänen ruumiinsa saatettiin Spartaan haudattavaksi.
Muu kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Troijan sotaa Orestes oli menossa naimisiin serkkunsa Hermionen, Menelaoksen ja Helenan tyttären, kanssa. Asiat kuitenkin muuttuivat nopeasti Oresteen tapettua äitinsä; Menelaos antoi tyttärensä Neoptolemokselle, Akhilleuksen ja Deidameian pojalle. Euripideen Andromakhessa Orestes lyö Neoptolemoksen kuoliaaksi heti temppelin ulkopuolella ja karkaa serkkunsa kanssa.[6] Hän otti vallan Argoksessa ja Arkadiassa niiden valtaistuinten jäätyä tyhjiksi ja tuli koko Peloponnesoksen hallitsijaksi. Teisamenos, hänen ja Hermionen poika, seurasi häntä hallitsijana, mutta tuli lopulta herakleidien surmaamaksi.[7]
Euripideen näytelmässä Telefos kerrotaan, että Oresteen äiti Klytaimnestra neuvoi Telefosta kaappaamaan poikansa Oresteen ja uhkaamaan tappavansa tämän, ellei Akhilleus paranna hänen haavojaan.
Herodotoksen historiateoksessa Delfoin oraakkeli ennustaa, ettei Sparta pysty kukistamaan Tegeaa, elleivät he ensin siirrä Oresteen luita Spartaan.[8]
Oikeuskäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oresteen legandat liittyvät aikaan, jolloin alkoi muodostua käsitys lain ja sosiaalisen vastuun ihanteista; alkukantaisen yhteiskunnan leppymätön verikosto antoi tilaa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille, jossa myös lieventävät asianhaarat otettiin huomioon. Ateenassa Oresteen esikuvan mukaisesti tuomarien äänten mennessä tasan vastaajalle edullisempi vaihtoehto voitti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Orestes Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kylarabes |
Argoksen kuningas 1100-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Teisamenos |
| Edeltäjä: Aletes |
Mykenen kuningas 1100-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Teisamenos |