Opuntian Lokris
Opuntian Lokris (Opuntialainen Lokris, Opuntia; m.kreik. Ὀπούντια Λοκρίς, Opūntia Lokris) eli Itäinen Lokris oli antiikin Kreikan maakunta. Se käsitti kahteen osaan jakautuneen Lokriin itäisen osan. Opuntian Lokriin läntisin osa tunnettiin myös nimellä Epiknemidian Lokris (Epiknemidialainen Lokris, Ἐπικνημίδια Λοκρίς, Epiknēmidia Lokris).[1][2][3][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opuntian Lokris käsitti kapean rannikkokaistaleen Pohjoisen Euboianlahden rannalla Boiotian pohjoispuolella, vastapäätä Euboian saarta. Se ulottui Thermopylain rannikkokaistaleelta Kefissos-joen suulle. Alueen pohjoisin kaupunki oli Alponos, joka sijaitsi Thessaliaan luetun Maliin rajalla, ja eteläisin kaupunki Larymna, joka kuului myöhemmin hellenistisellä kaudella Boiotiaan.[3][2]
Koko kyseinen alue ei kuulunut lokrislaisille, vaan sen katkaisi kapea Fokiin kaistale, joka ulottui Pohjoisen Euboianlahden rantaan ja jossa sijaitsi Dafnuksen satamakaupunki. Dafnuksen ja sen läheisen Alopen pohjoispuolinen itäisen Lokriin alue tunnettiin nimellä Epiknemidian Lokris, mikä oli peräisin Knemis-vuoren nimestä. Näiden kaupunkien eteläpuolinen alue puolestaan tunnettiin varsinaisena Opuntian Lokriina, ja se sai nimensä alueen tärkeimmästä kaupungista Opuksesta. Opuksen kohdalla rannikolla sijaitsi Opuntianlahti ja edustalla Atalanten saari.[3][2] Antiikin lähteistä tunnetaan myös kolmas alueen nimitys, Hypoknemidian Lokris (Ὑποκνημίδια Λοκρίς, Hypoknēmidia Lokris), joka vaikuttaa olleen jonkinlainen synonyymi koko Opuntian Lokriille, Epiknemidian Lokris mukaan lukien, poliittisena liittona.[3]
Alueen tasangot olivat yhteyksissä toisiinsa, mutta tärkein yhteys kulki meritse, sillä pääosa alueen kaupungeista sijaitsi rannikolla tai lähellä sitä.[3] Lännessä itäisen Lokriin erotti Fokiista ja Boiotiasta vuorijono, joka sai alkunsa Oita-vuorelta ja kulki rannikon suuntaisesti. Vuorijonon pohjoisin osa eli Knemis-vuori erotti Epiknemidian Lokriin Fokiista ja Kefissos-joen ylemmästä laaksosta. Vuorijonon eteläosa oli matalampi ja erotti Opuntian Lokriin Boiotian koillisosasta. Alueen merkittävimmät joet olivat Boagrios eli Manes, joka sai alkunsa Knemis-vuorelta ja laski mereen Skarfeian ja Thronionin välillä, sekä Platanios, joka laski mereen lähellä Boiotian rajaa. Lokriin aluetta kuvataan hedelmälliseksi.[2]
Vuoristossa oli kolme merkittävää solaa, jotka toimivat kulkuteinä Fokiin suuntaan. Yksi johti Epiknemidian Lokriista Teithronioniin ja Kefissoksen ylempään laaksoon Kallidromos- ja Knemis-vuorten välistä. Toinen johti Knemis-vuoren läpi Elateiaan ja kolmas Opuksesta Hyampoliihin ja edelleen Abaihin ja Boiotian Orkhomenokseen.[2]
Polikset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko itäisen Lokriin polikset eli kaupunkivaltiot varsinainen Opuntian Lokris ja Epiknemidian Lokris mukaan lukien olivat:[4]
- Alope
- Alponos
- Halai
- Knemides eli Knemis
- Kynos
- Larymna
- Naryka eli Naryks
- Nikaia
- Opus
- Skarfeia eli Skarfe
- Thronion
Muut kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itäisen Lokriin muita kaupunkeja tai asutuksia klassisen antiikin aikaan olivat:[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itäistä Lokrista asuttaneet lokrien heimot tunnettiin nimillä (Lokroi) Opūntioi (Λοκροὶ Ὀπούντιοι) ja (Lokroi) Epiknēmidioi (Λοκροὶ Ἐπικνημίδιοι), mistä olivat peräisin alueen kahden osan nimet. Varhaisin maininta itäisistä lokreista on Homeroksen Iliaassa, jonka laivaluettelossa lokrien kuvataan osallistuneen Troijan sotaan neljälläkymmenellä laivalla Aiaan, Oileuksen pojan johdolla. Heidän asutuksikseen tuohon aikaan mainitaan Kynos, Opoeis, Kalliaros, Bessa, Skarfe, Augeiai, Tarfa ja Thronion.[2][5]
Kreikkalaisen perinteen mukaan Opuntian Lokriista tulleet asuttivat lännempänä Korintinlahden rannalla sijainneen Ozolian Lokriin perustamalla sen kaupungit siirtokunnikseen.[2] Opuntian Lokriista tulleet perustivat myös Suur-Kreikassa nykyisen Italian eteläosassa sijainneen Lokroi Epizefyrioin (Lokroi, Locri), joka sai näin nimensä Lokriin mukaan.[1]
Persialaissodissa vuonna 480 eaa. Opuntian lokrislaiset taistelivat yhdessä Leonidaan johtamien spartalaisten kanssa Thermopylain taistelussa. Lokrislaiset osallistuivat sotaan myös seitsemällä laivalla.[6] Peloponnesolaissodassa lokrislaiset taistelivat Spartan puolella.[7]
Opuntian Lokris jakaantui kahtia ilmeisesti kolmannen pyhän sodan aikaan 356–346 eaa., jolloin fokislaiset valtasivat sen alueeseen siihen saakka kuuluneen Dafnuksen.[3] Sen enempää Homeros kuin myöhemmin Herodotos, Thukydides tai Polybioskaan eivät kuitenkaan erottele Opuntian Lokrista ja Epiknemidian Lokrista toisistaan. Opusta pidettiin aina koko alueen keskuksena, ja siksi aluetta kutsuttiin Opuntian Lokriiksi tai vain Lokriiksi. Jopa Strabon, jolta erottelu itäisen Lokriin alueiden väliltä on ensisijaisesti peräisin, kutsuu Opusta joskus Epiknemidian Lokriin keskukseksi; samoin tekevät myös Plinius vanhempi ja Stefanos Byzantionlainen.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Lokris”, Antiikin käsikirja, s. 308. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Locris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Nielsen, Thomas Heine: ”Epiknemidian, Hypoknemidian, and Opountian Lokrians. Reflections on the Political Organisation of East Lokris in the Classical Period”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 91–120. Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Homeros: Ilias 2.527–535.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.203, 8.1.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.9.