Optinen levy
Optinen levy on tallennusväline, jota luetaan valon heijastumisen avulla. Levyllä on pieniä kuoppia ja tasaisia alueita, jotka vastaavat bittitiloja 0 ja 1. Optiset levyt ovat korvanneet tietokoneissa aiemmin yleiset magneettisesti luettavat levykkeet sekä pelikonsoleissa käytetyt pelimoduulit. Levyjä käytetään audion, videon ja tietokoneohjelmien tallentamiseen.
Optiset levyt olivat alkuun vain teollisesti valamalla tuotettuja kunnes kirjoittavat laitteet, kuten CD-R-levyt, saapuivat kuluttajien ulottuville.[1]
Varhaiset lukevat asemat käyttivät koteloa (caddy) varsinaiselle levylle. Levy asetettiin koteloon ennen itse asemaan laittamista. Koteloa ei kuitenkaan tarvittu CD-levyn oman virheenkorjauksen myötä ja kotelot jäivät pois käytöstä.[2] Myös UMD-levyissä on käytetty vastaavaa ratkaisua.
Ensimmäinen tietokone, jossa CD-ROM asema tuli mukana sisäänrakennettuna, oli vuonna 1989 julkaistu FM Towns.[3] Aiemmin CD-ROM-laitteet olivat kookkaita ulkoisia oheislaitteita.[2]
Pelikonsoleissa optiset levyt tulivat aluksi valinnaisena lisävarusteena (PC Enginelle vuonna 1988, Sega Mega-CD vuonna 1991) jolloin peleissä pystyi olemaan paljon enemmän tietoa. Haittana oli, että pelitilannetta ei voinut näille tallettaa samoin kuin pelimoduuleille, ja konsoleihin tulivat erilaiset ratkaisut muistikorttien muodossa. Kiintolevyjen yleistyminen mahdollisti suuremman tallennustilan pelaajan edistymiselle.[4][5]
Formaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laserdisc
- CD-levy
- GD-ROM (ks. Sega Dreamcast)
- MiniDVD (ks. Nintendo GameCube)
- Universal Media Disc (ks. PlayStation Portable)
- DVD
- HD DVD
- Blu-ray
- Holographic Versatile Disc
- Super Audio CD
- DualDisc
Lisäksi Wiin käyttämä 12cm:n DVD:n kaltainen formaatti sekä Wii U:n käyttämä Blu-rayn kaltainen formaatti, jotka eivät ole yhteensopivia näiden kanssa.
Useissa pelikonsoleissa on lisäksi kopiosuojaus niiden käyttämässä formaatissa.
Archival Disc on Sonyn ja Panasonicin yhdessä kehittämä formaatti tiedon säilömiseen pitkiä aikoja. Levyt ovat suunnattu datakeskuksien käyttöön.[6]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisäksi on kehitetty magneto-optisia formaatteja kuten Sonyn MiniDisc.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ CD-ROM britannica.com. Viitattu 7.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ernie Smith: Caddy Confusion tedium.co. 12.3.2021. Viitattu 7.1.2024. (englanniksi)
- ↑ 【Fujitsu】 FM TOWNS museum.ipsj.or.jp. Viitattu 7.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Mark Christian: Saved, But Not Forgotten tedium.co. 21.2.2019. Viitattu 7.1.2024. (englanniksi)
- ↑ A Chronology of First CD-ROM Games cdrom.ca. 29.6.2023. Viitattu 7.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Supporting the IoT/Big Data Era with the "Optical Disc Data Archiving" - the High Capacity High Speed Challenge news.panasonic.com. 23.8.2017. Viitattu 7.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Optinen levy Wikimedia Commonsissa
