Olympia (Kreikka)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olympia
Ὀλυμπία
Olympian arkeologista aluetta.
Olympian arkeologista aluetta.
Sijainti

Olympia
Koordinaatit 37°38′18″N, 21°37′48″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi pyhäkköalue ja kisapaikka
Ajanjakso noin 2800 eaa.–400 jaa.
Huippukausi noin 776 eaa.–200 jaa.
Kulttuuri antiikki
Kaupunki Elis / Pisa
Unescon maailmanperintökohde nimellä
Olympian arkeologinen alue
Aiheesta muualla

Olympia Commonsissa

Olympia (m.kreik. Ὀλυμπία) oli antiikin aikainen Zeuksen pyhäkköalue Eliin maakunnassa Kreikassa. Se oli varhaisin ja yksi merkittävimmistä panhelleenisistä eli yleiskreikkalaisista kulttipaikoista, ja tunnetaan muun muassa suuresta Zeuksen temppelistä ja kuvapatsaasta sekä Olympian kisoista ja stadionista.[1][2][3]

Olympian kisoja alueella järjestettiin joka neljäs vuosi vuodesta 776 eaa. ainakin vuoteen 393 jaa. saakka. Kisojen lisäksi pyhäkköalue oli jatkuvassa käytössä, sillä sen temppeleissä suoritettiin päivittäisiä uhreja. Alueelle rakennettiin uusia rakennuksia ja sitä koristeltiin monin tavoin koko sen historian ajan. Temppelien ja merkittävimpien kisapaikkojen stadionin ja hippodromin lisäksi alueella oli lukuisia muita temppeleitä ja pyhäkköjä, gymnasion ja muita harjoittelutiloja, prytaneion, buleuterion, aarrekammioita, kylpylöitä sekä majoitustiloja. Alue oli koristeltu lukuisin alttarein, patsain ja muin votiivilahjoin.[2][3][4]

Olympian arkeologinen alue sijaitsee nykyisessä Archaía Olympían kunnassa lähellä samannimistä kylää. Alue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1989.[5] Alueen yhteydessä toimivat Olympian arkeologinen museo, Olympian kaivausten historian museo sekä Olympian kisojen historian museo. Olympialla ei ole mitään yhteyttä toisaalla Kreikassa sijaitsevaan Olymposvuoreen nimien samankaltaisuudesta huolimatta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympia sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa noin 18 kilometriä Joonianmerestä sisämaahan.[3] Alue on Alfeios- ja Kladeosjokien yhtymäkohdassa lehdossa, jonka nimi oli Altis.[1][2] Tämä nimi, jota käytettiin myös varsinaisen pyhäkköalueen nimenä, oli peräisin kreikan lehtoa tarkoittavasta sanasta alsos.[6] Alfeiosjoki virtaa alueen eteläpuolella ja Kladeos länsipuolella.

Lehdossa kasvoi plataanipuita, villejä oliivipuita, poppeleita, tammia ja havupuita. Lehtomaisuus näkyy paikassa edelleen, verrattuna moniin muihin kreikkalaisiin arkeologisiin alueisiin. Lehtoa ympäröivät vuoret, joista merkittävin on heti alueen pohjoispuolella sijaitseva Kronios (noin 123 metriä).[2][3] Olympian ja Eliin kaupungin satamana toimi Kyllene, jonka kautta suuri osa kisavieraista saapui paikalle.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Olympian kisojen historia

Esihistoria ja arkaainen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympian alue on ollut asuttu viimeistään varhaisella pronssikaudella noin 2800 eaa.[3] Varhaisimmat rakennuslöydöt alueelta ovat Kroniosvuoren eteläpuolelta. Näihin kuuluu muun muassa hautatumulus noin ajalta 2800–2300 eaa. sekä apsis-taloja ajalta 2150–2000 eaa.[8] Paikka on toiminut kulttikeskuksena viimeistään mykeneläiseltä kaudelta lähtien. Kreikkalaisen perinteen mukaan Olympian lehto oli alun perin Gen eli Gaian, Kronoksen, Themiksen ja Eileithyian sekä paikallisen heeros Pelopsin ja Hippodameian kulttipaikka.[2][3]

Aarrekammioiden raunioita ja Kroniosvuoren rinnettä.
Piirros historiallisesta Olympiasta.

Kreikkalaisessa mytologiassa Olympia oli sama paikka, jossa sijaitsi Pisan kuninkaan Oinomaoksen palatsi. Siellä käytiin myös Oinomaoksen ja Pelopsin kilpa-ajot, jotka johtivat ensin mainitun kuolemaan tämän tyttären Hippodameian avustuksella. Myöhemmin Zeus tuhosi palatsin salamalla, ja sen megaronista jäi jäljelle vain yksi pylväs. Pausanias kertoi vielä 100-luvulla jaa. nähneensä kyseisen pylvään. Alueella oli myös villi oliivipuu, jonka Herakles oli myytin mukaan istuttanut tuotuaan sen hyperborealaisten maasta.[3] Paikalla järjestettyjen kisojen alkuna nähtiin Herakleen järjestämät Pelopsin hautajaiskisat.[1]

Zeuksen kulttikeskus Olympian lehdosta tuli joskus mykeneläisen kauden ja arkaaisen kauden välisenä aikana.[2] Alun perin Olympia kuului Pisan hallitsemaan Pisatiksen alueeseen. Elis valtasi Pisan ja muun muassa Olympian noin 900 eaa., mikä vaikuttaa olleen osa doorilaisten tuloa alueelle.[3][9] Zeuksen kultti paikalla saattoi saada alkunsa juuri tuolloin. Samoihin aikoihin rakennettiin myös ensimmäinen aidattu pyhäkköalue eli temenos.[2] Paikan kehittymisestä merkittäväksi kulttipaikaksi todistavat myös runsaat geometrisen kauden esinelöydöt 800- ja 700-luvuilta eaa.[1] 700-luvulle eaa. saakka pyhäkkö pysyi kuitenkin lähinnä Eliksen ja sen lähialueen paikallisena kulttikeskuksena.[3]

Zeuksen kunniaksi järjestetyt Olympian kisat saivat alkunsa vuonna 776 eaa., kun paikalla aiemmin järjestetyt kisat uudelleenorganisoitiin panhelleenisiksi kisoiksi.[3] Tästä katsotaan alkaneen koko historiallisen ajan länsimaisessa historiankirjoituksessa. Kisat järjestettiin kesällä joka neljäs vuosi ja tätä neljän vuoden jaksoa alettiin kutsua olympiadiksi. Koska olympiadit olivat kaikille kreikan kaupunkivaltioille yhteisiä, niistä tuli kreikkalaisen ajanlaskun perusta.[1][2] Kisoja järjesti alun perin Elis. Noin vuonna 676 eaa. Pisa sai itsenäisyytensä takaisin ja samalla Olympian jälleen hallintaansa. Elis valtasi Pisan ja Olympian uudelleen noin vuonna 580 eaa. Tästä lähtien kisat kuuluivat yleensä sen hallintaan.[9]

Olympian ensimmäinen temppeli, myöhempi Heran temppeli, rakennettiin noin vuonna 600 eaa. Alun perin se oli omistettu Zeukselle ja tämän puolisolle Heralle yhdessä.[1][2] Olympia sai nopeasti mainetta arkaaisen kauden kuluessa. Paikkaa kunnioitettiin suuresti kautta koko kreikkalaisen maailman, ja kisoihin osallistui paljon ihmisiä sekä Manner-Kreikasta että kaukaisemmista siirtokunnista eri puolelta Välimeren aluetta. Olympian kisojen ajaksi julistettua aselepoa rikottiin vain harvoin kisojen historian aikana.[2][10]

Olympian stadion muodostui alun perin yksinkertaisesta juoksuradasta, joka sai alkunsa Zeuksen alttarilta. Kun kisaohjelmiin liitettiin hevoskisoja, rakennettiin Hippodromi. Ajan kuluessa pyhäkköaluetta laajennettiin ja sinne pystytettiin yhä uusia rakennuksia. Heran temppelin ohella ensimmäisiin suuriin rakennuksiin kuuluivat muun muassa Prytaneion sekä Buleuterionin ensimmäinen vaihe. Lisäksi alueelle rakennettiin paljon eri kaupunkivaltioiden pystyttämiä votiivilahjoille tarkoitettuja aarrekammioita erityisesti 500-luvulla ja 400-luvun alussa eaa.[2][8]

Pyhäkköalueen pienoismalli. British Museum.
Olympian arkeologista aluetta.

Klassinen, hellenistinen ja roomalaisaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huippukautensa Olympia saavutti klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Suuri Zeuksen temppeli rakennettiin noin vuosina 470–456 eaa. Feidias veisti temppeliin suuren istuvaa Zeusta esittävän kuvapatsaan, joka luettiin myöhemmin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Suurtyötä varten alueen laidalle rakennettiin ensin niin kutsuttu Feidiaan työpaja.[1][2] Stadionia laajennettiin ja sitä siirrettiin pyhäkköalueen kasvaessa kahdesti itään päin 400- ja 300-luvuilla eaa.[3] 400-luvulla alueelle rakennettiin myös muun muassa uusi Prytaneion sekä ensimmäinen kylpylä.[1] Alueella toimi parhaimmillaan jopa neljä eri oraakkelia.[2]

Vuosina 364–362 Olympia oli sotien seurauksena Arkadian hallinnassa.[2][3] Sodan aikana elisläiset rikkoivat itse kisojen aselepoa sotimalla pisalaisia vastaan pyhäkköalueella.[10] Sodan vuoksi Pisa järjesti 104. olympiadin kisat Eliksen sijasta vuonna 364 eaa. Tämän jälkeen kisojen hallinta palautui jälleen Elikselle. Hellenistisellä kaudella varsinaiselle pyhäkköalueelle ei enää rakennettu uusia rakennuksia, mutta sen ympärille rakennettiin erilaisia tiloja vierailijoiden käyttöön.[2][3] Näihin kuuluvat muun muassa urheilijoiden harjoittelupaikkoina toimineet Gymnasion ja Palaistra, arvovieraiden hotellina toiminut Leonidaion sekä Kaikuhallina tunnettu stoa, joka sai nimensä kaiustaan.[1]

Vuonna 85 eaa. Sulla ryösti Olympian. Hän myös vei kaikki 175. olympiadin kisojen eli vuoden 80 eaa. kisojen osallistujat Roomaan, missä näiden tuli esittää olympialaiset eräänlaisena uusintana roomalaisille. Sulla suunnitteli myös kisojen pysyvää siirtämistä Roomaan, mutta suunnitelma peruuntui hänen kuoltuaan vuonna 78 eaa.[2][11] Kisojen maine ja arvostus palautui Augustuksen aikana vuodesta 31 eaa. Vuonna 65 jaa. normaaliin olympiadikiertoon tuli jälleen katkos, koska keisari Nero halusi osallistua kisoihin. Hänelle kuitenkin sopi tulla paikalle vasta vuonna 67, joten kisat siirrettiin tuohon vuoteen.[2][3][12]

Pausaniaan kuvauksen perusteella Olympia eli ainakin arkkitehtoonista kukoistuskauttaan vielä 100-luvulla jaa. roomalaisten rahallisella tuella.[13] 200-luvulla Olympian rakennukset kärsivät suuria vaurioita maanjäristyksessä. Samalla vuosisadalla osa pyhäkköalueen rakennuksista purettiin linnoitusmuurin rakentamiseksi herulien hyökkäyksen pelossa. Muurin tarkoitus oli suojata erityisesti Zeuksen temppeliä ja sen kuvapatsasta. Herulit eivät kuitenkaan koskaan edenneet Olympiaan saakka.[2][3]

Tämän jälkeen kisat toimivat taantuneina vielä yli sata vuotta.[2] Vielä keisari Diocletianuksen aikana vuosina 285–305 alueella tehtiin joitakin korjauksia.[3] Olympian kisat kiellettiin muiden pakanallisten kulttimenojen ohella osana Theodosius I:n asetusta vuonna 393, ja siksi viimeisiksi kisoiksi mainitaan yleensä vuoden 393 kisat.[8] Voittajien luettelon perusteella kisat vaikuttaisivat jatkuneen kuitenkin vielä ainakin vuoteen 401 asti.[1]

Vuonna 426 keisari Theodosius II määräsi Olympian temppelit tuhottaviksi, minkä seurauksena ne poltettiin. Tämän jälkeen alueella toimi kristillinen yhteisö, joka käytti Feidiaan työpajarakennusta kirkkona. Alueen tuhon viimeistelivät maanjäristykset, joista pahimmat sattuivat vuosina 522 ja 551.[1][8]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympian arkeologiset kaivaukset alkuvaiheessaan vuonna 1875 tai 1876.

Keskiajan kuluessa Olympia peittyi Alfeios- ja Kladeosjokien kuljettaman maa-aineksen ja Kroniosvuoren maanvyörymien seurauksena mutaan ja hiekkaan noin seitsemän metrin paksuudelta. Joet ovat myös pyyhkineet osan rakennelmista pois, sillä niiden reitti on vuosisatojen aikana muuttunut.[3] Pyhäkköalueen tarkka paikka unohtui. Aluetta alettiin kutsua nimellä Antílalos.[8]

Pyhäkköalueen paikansi englantilainen arkeologi Richard Chandler vuonna 1766. Ensimmäiset suunnitelmat alueen kaivauksista teki samoihin aikoihin saksalainen Johann Joachim Winckelmann. Paksun maakerroksen vuoksi varhaiset arkeologiset kaivaukset eivät olleet kovin tuottoisia. Ranskalaiset tekivät pyhäkköalueella ensimmäisiä laajempia kaivauksia ja löydöksiä vuonna 1829 osana Expédition Scientifique de Morée -retkikunnan toimintaa, ja veivät muun muassa joitakin Zeuksen temppelin koristeosia Louvreen.[14]

Alueen järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat saksalaisten suorittamina vuosina 1875–1881. Kaivauksia johti Ernst Curtius, joka oli suunnitellut koko Olympian kaivamista vuodesta 1851 lähtien. Kaivauksia jatkettiin vuosina 1936–1941 sekä vuodesta 1952 eteenpäin. Niitä on suorittanut Saksan arkeologinen instituutti Ateenassa.[2][3][14]

Olympian arkeologinen alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1989.[5] Osa alueen muistomerkeistä on restauroitu tai konservoitu, ja työ jatkuu edelleen.[8]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympian pyhäkköalueen ydin oli Altis eli temenos-alue, jonka koko oli laajimmassa vaiheessa noin 200 × 175 metriä.[3] Sen sisäpuolella sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit sekä Pelopeion, Metroon ja alttarialue, jossa kaikki uhritoimituksen suoritettiin. Temenoksen koillislaidalla sijaitsivat lisäksi viranomaisten toimipaikka Prytaneion sekä Filippos II:n muistomerkki Filippeion. Temenosta ympäröi kivinen peribolosmuuri, jossa oli laajimmassa vaiheessa kolme porttia sen länsiosassa ja kaksi eteläosassa. Itälaidalla sen rajana toimi pitkä Kaikuhalli.[3][15]

Temenoksen pohjoispuolella sijaitsi rivi pieniä aarrekammioita, joissa jokainen kaupunkivaltio pystyi pitämään jumalille antamiaan votiivilahjoja. Temenoksen itäpuolella sijaitsivat urheilukilpailujen tapahtumapaikat Stadion ja Hippodromi, ja länsipuolella harjoittelupaikat Gymnasion ja Palaistra. Eteläpuolella sijaitsivat Buleuterion sekä alueen eteläisenä sisäänkäyntinä toiminut Etelästoa. Lounaisosassa on myöhemmällä ajalla rakennettuja majoitustiloja, kylpylöitä ja muita rakennuksia. Lisäksi alueella oli muun muassa kuvanveistäjä Feidiaan työpaja.[3][15]

Alueen merkittävimmät kohteet ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):[16][17]

Kaavakuva Olympian alueesta.
  Arkaainen kausi
  Klassinen kausi
  Hellenistinen kausi
  Roomalainen kausi
  1. Zeuksen temppeli
  2. Zeuksen alttari
  3. Heran temppeli
  4. Heran alttari
  5. Pelopeion
  6. Metroon
  7. Filippeion
  8. Nymfaion
  9. Aarrekammiot (mm. Sikyonilaisten aarrekammio)
  10. Zanes-patsaat
  11. Krypte eli stadionin holvattu sisäänkäynti
  12. Stadion
  13. Hippodromi (sijainti epävarma)
  14. Gymnasion
  15. Palaistra
  16. Prytaneion
  1. Buleuterion
  2. Kaikuhalli eli Ekho-stoa
  3. Kaakkoistalo
  4. Etelästoa
  5. Theokoleon
  6. Heroon
  7. Feidiaan työpaja
  8. Kreikkalainen kylpylä
  9. Kladeoksen kylpylä
  10. Kronioksen kylpylä
  11. Eteläinen kylpylä
  12. Itäinen kylpylä
  13. Leonidaion
  14. Roomalainen majatalo
  15. Neron huvila
  16. Roomalainen triumfikaari

Arkeologisen alueen pohjoispuolella sijaitsee Olympian arkeologinen museo. Museossa on esillä alueen rakennusten koristeosia sekä alueelta tehtyjä veistos-, votiiviesine- ja muita esinelöytöjä. Alueen luoteispuolella sijaitsevat Olympian kaivausten historian museo, joka esittelee alueen laajamittaisten ja pitkäkestoisten arkeologisten kaivausten historiaa, sekä Olympian kisojen historian museo, joka keskittyy Olympian kisoihin liittyvään esineistöön.

Temppelit ja pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeuksen temppeli ja alttari

Zeuksen temppelin rauniot.

Zeukselle omistettu temppeli sijaitsi temenos-alueen keskellä. Se rakennettiin klassisella kaudella noin vuonna 470–456 eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 × 13 pylvästä. Sen stylobaatin koko oli noin 27,7 × 64,1 metriä. Temppelissä oli Feidiaan veistämä suurikokoinen, kullasta ja norsunluusta tehty Zeuksen kulttipatsas, joka luettiin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä.[2][18]

Zeuksen alttari sijaitsi temppelin pohjoispuolella lähempänä alueen vanhempia pyhäkköjä Heran temppeliä ja Pelopeionia. Alttari kasvoi vuosisatojen kuluessa lähes seitsemän metriä korkeaksi tuhkakasaksi, koska sillä poltettiin uhreja ja sille tuotiin jatkuvasti votiivilahjoja. Nykyisin siitä ei kuitenkaan ole jäljellä mitään.[1][3]

Heran temppeli ja alttari

Heran temppelin rauniot.

Heran temppeli eli Heraion sijaitsi temenoksen luoteisosassa. Se rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 600 eaa. Se oli pyhäkköalueen ensimmäinen varsinainen temppeli ja varhaisin kaikista kreikkalaisista monumentaalitemppeleistä. Alun perin se oli omistettu Zeukselle ja tämän puolisolle Heralle yhdessä. Erillisen Zeuksen temppelin valmistuttua temppeli jäi Heran temppeliksi.[1][19] Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 × 16 pylvästä. Sen stylobaatin koko oli noin 18.8 × 50,0 metriä.[3] Heran alttari sijaitsi temppelin itäpuolella.[20]

Pelopeion

Pelopeion oli heeros Pelopsin hautamuistomerkki, joka sijaitsi temenoksen keskellä Heran temppelin eteläpuolella Olympian kaikkein vanhimman, esihistoriallisen asutuksen paikalla. Se oli alueen vanhimpia pyhäkköjä. Pelopeion uusittiin 500-luvulla eaa., jonka jälkeen se oli ympäröity viisikulmaisella peribolosmuurilla. Sen lounaiskulmassa oli propylon-porttirakennus.[3]

Metroon

Filippeion.

Metroon oli Kybelelle eli Jumalten Äidille omistettu temppeli, joka sijaitsi Heran temppelin itäpuolella. Se rakennettiin 300-luvun eaa. alussa. Roomalaisella ajalla se oli keisarikultin käytössä. Myös tämä temppeli edusti doorilaista tyyliä. Sen stylobaatin koko oli noin 10,6 × 20,7 metriä ja siinä oli 6 × 11 pylvästä.[3]

Filippeion

Filippeion oli tholos eli pyörötemppeli, joka sijaitsi temenoksen luoteiskulmassa Prytaneionin eteläpuolella. Se rakennettiin 300-luvulla eaa. kunnioittamaan Makedonian hallitsijasukua. Sen rakentamisen aloitti Filippos II Khaironeian taistelun jälkeen, ja työn saattoi loppuun hänen poikansa Aleksanteri Suuri. Tholos edusti joonialaista tyyliä. Sen halkaisija oli noin 15,2 metriä ja sen julkisivussa oli kehässä 18 pylvästä. Sisällä oli viisi patsasta, jotka esittivät Aleksanteria sekä tämän vanhempia ja isoisiä.[3]

Muut pyhäköt

Temenoksen kaakkoispuolella sijaitsivat klassisella ajalla rakennetut niin kutsutun Kaakkoistalon Hestian pyhäkkö sekä Artemiin alttari.[3]

Julkiset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prytaneion

Prytaneion sijaitsi temenoksen luoteiskulmassa. Se oli Olympian uhritoimituksia valvoneiden viranomaisten kokoontumispaikka. Kisojen aikana siellä järjestettiin muun muassa juhlapidot voittajien kunniaksi. Rakennukseen kuului myös hestia-tulen alttari ikuisine tulineen. Prytaneion rakennettiin 500-luvulla eaa.[3]

Buleuterion

Buleuterionin rauniot.

Buleuterion sijaitsi temenoksen eteläpuolella. Se oli rakennettu 500-luvun eaa. puolessa välissä. Se toimi kisoja järjestäneiden viranomaisten toimitilana sekä eräänlaisena kisatoimistona. Urheilijat ja tuomarit (hellanodikai) muun muassa vannoivat siellä valansa (horkos) ennen kisoja. Rakennuksen koko oli laajimmassa vaiheessa noin 33 × 42 metriä ja se koostui tuolloin kahdesta osasta, joiden kummankin länsipää oli puolikaarenmuotoinen apsis. Osien välissä oli suorakulmainen huone, jossa oli Zeus Horkioksen eli valoja suojelevan Zeuksen patsas.[3]

Theokoleon

Theokoleon oli Olympian pappien (theokoloi) kokoontumis- ja asuinpaikka. Se sijaitsi Zeuksen temppelin länsipuolella heti Feidiaan työpajan vieressä.[3]

Kisapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympian stadion.

Stadion

Stadionilla järjestettiin hevosurheilua lukuun ottamatta Olympian kisojen kaikkien lajien kilpailut, mukaan lukien stadionjuoksu, viisiottelu, paini, nyrkkeily ja pankration. Stadion sijaitsi alueen itälaidalla. Alun perin arkaaisella kaudella se oli vielä temenoksen sisäpuolella, ja sai alkunsa Zeuksen alttarilta ja suuntautui siitä itään päin ohi aarrekammioiden rivistön. Myöhemmin pyhäkköalueen kasvaessa stadionia siirrettiin kahdesti idemmäksi. Nykyiselle paikalleen temenoksen ulkopuolelle se sijoitettiin klassisella kaudella 300-luvulla eaa. Koko stadionin pituus oli noin 215 metriä ja leveys noin 30 metriä, ja sen juoksuradan pituus oli 192,27 metriä, mikä oli stadionjuoksun matka kisoissa. Lähtöviiva oli länsipäässä ja maaliviiva itäpäässä. Stadionin katsomoon mahtui noin 45 000 katsojaa. Etelälaidalla oli tuomarien koroke.[2][3][21]

Hippodromi

Hippodromilla järjestettiin kisojen hevosurheilulajien kilpailut, mukaan lukien pari- ja nelivaljakkoajot ja laukkakisat. Hippodromi sijaitsi hieman kauempana pyhäkköalueesta jossakin stadionin eteläpuolella.[1] Siitä ei ole löydetty jälkiä ja Alfeiosjoki lienee pyyhkinyt sen suurimmaksi osaksi pois vuosisatojen kuluessa. Hippodromin pituuden tiedetään olleen neljä stadionmittaa eli noin 780 metriä.[3]

Muut urheilupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaistran rauniot.

Palaistra

Palaistra sijaitsi temenoksen länsipuolella. Se rakennettiin 300-luvulla eaa. ja toimi painin, nyrkkeilyn ja pituushypyn harjoittelupaikkana. Palaistra muodostui peristyylirakennuksesta, jonka koko oli noin 66,4 × 66,8 metriä. Sen keskellä oli piha, jonka ympärillä oli tilat pukeutumiselle ja öljyämiselle. Rakennus edusti doorilaista ja joonialaista tyyliä.[3]

Gymnasion

Gymnasion sijaitsi palaistran pohjoispuolella. Se rakennettiin 100-luvun eaa. alkupuolella ja toimi tilaa vaativien lajien, kuten keihään- ja kiekonheiton sekä juoksulajien harjoittelupaikkana. Gymnasion muodostui pylväikköpihasta, jonka koko oli noin 120 × 220 metriä, ja jonka rakennukset edustivat myös sekä doorilaista että joonialaista tyyliä. Itälaidalla oli stadionin pituinen stoa eli pylväshalli, jonka sisällä voi harjoitella juoksua.[3]

Muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarrekammiot

Sikyonilaisten aarrekammion rauniot.

Pyhäkköalueen pohjoislaidalla Kroniosvuoren etelärinteessä sijaitsi rivissä joukko aarrekammioita, jotka rakennettiin 500–400-luvuilla eaa. Ne olivat kreikkalaisten kaupunkivaltioiden omia votiivilahjojaan varten rakennuttamia, vaikkakin niillä on saattanut olla alun perin myös muu uskonnollinen tehtävä. Suurin osa aarrekammioista oli Manner-Kreikan ulkopuolisten kaupunkien pystyttämiä. Useimmista on säilynyt vain vähän jäänteitä. Parhaiten säilynyt on Sikyonilaisten aarrekammio, jota on myös kunnostettu.[3][22][23] Suurin oli Gelalaisten aarrekammio.[22][24] Pausaniaan mukaan Olympiassa oli tämän lisäksi myös Syrakusalaisten, Epidamnoslaisten, Byzantionlaisten, Sybarislaisten, Kyreneläisten, Selinuslaisten, Metapontionlaisten ja Megaralaisten aarrekammiot. Lisäksi paikalla on yhden ylimääräisen aarrekammion rauniot; se tunnetaan Tuntemattomana aarrekammiona.[22][25]

Feidiaan työpaja

Feidiaan työpajan rauniot.

Niin kutsuttu Feidiaan työpaja sijaitsi temenoksen länsipuolella. Se rakennettiin kuvanveistäjä Feidiaan työskentelytilaksi 400-luvulla eaa. tämän veistäessä Zeuksen temppelin suurta Zeuksen kuvapatsasta. Varhaiskristillisellä ajalla rakennusta käytettiin kirkkona.[3]

Leonidaion

Leonidaion oli hotelli, joka sijaitsi temenoksen lounaispuolella. Se rakennettiin vuonna 330 eaa. ja sai nimensä sen lahjoittajasta ja suunnittelijasta Leonidas Naksoslaisesta. Se oli tarkoitettu alun perin arvovieraiden majoittamiseen, mutta myöhemmin se oli roomalaisten viranomaisten käytössä. Rakennuksen koko oli noin 74,8 × 81,1 metriä.[3]

Neron huvila

Neron huvila sijaitsi temenoksen kaakkoispuolella ja Hestian pyhäkkökokonaisuuden itäpuolella. Se rakennettiin keisari Neron käyttöön noin vuonna 65–67 tämän osallistuttua Olympian kisoihin vuonna 67.[3]

Nymfaion

Nymfaion eli Eksedra oli nymfeille omistettu lähdekaivo, joka sijaitsi pyhäkköalueen pohjoislaidalla. Se rakennettiin 100-luvulla Herodes Atticuksen rahoituksella. Se oli puolikaaren muotoinen ja sen leveys oli noin 33 metriä.[3]

Paionioksen Nike, alueelta löydetty voitonjumalatar Niken patsas. Olympian arkeologinen museo.

Stoat

Temenoksen itälaidalla sijaitsi niin kutsuttu Kaikuhalli (Ekho-stoa) eli Maalattu pylväshalli (Stoa poikile). Se oli rakennettu 300-luvulla eaa. ja erotti temenos-alueen stadionalueesta. Sen pituus oli 98 metriä ja se sai nimensä kaikuilmiöstään.[3]

Alueen eteläosassa buleuterionin eteläpuolella sijaitsi niin kutsuttu Etelästoa, jonka pituus oli noin 80,6 metriä.[3]

Kylpylät

Niin kutsuttu Läntinen eli Kreikkalainen kylpylä sijaitsi aivan alueen länsilaidalla lähellä Kladeos-jokea. Kylpylän (loutra) koko oli noin 5,8 × 21,6 metriä. Siihen kuului myös uima-allas (kolymbētērion). Kylpylä oli rakennettu 400-luvulla eaa. ja sitä laajennettiin sekä 300- että 100-luvuilla eaa.[3]

Kreikkalainen kylpylä ei ollut enää käytössä roomalaisella ajalla, jolloin alueelle rakennettiin useita muita kylpylöitä, muun muassa niin kutsuttu Kladeoksen kylpylä Kladeosjoen varrelle läntisen kylpylän viereen, Pohjoinen eli Kronioksen kylpylä Prytaneionin pohjoispuolelle, Eteläinen kylpylä Buleuterionin länsipuolelle sekä Itäinen kylpylä lähelle Neron huvilaa.[3]

Muistomerkit ja muut esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäkköalueella oli tuhansia alttareita ja patsaita jumalista, puolijumalista, heeroksista, olympiavoittajista, hallitsijoista ja sotapäälliköistä. Monet kisavoittajien patsaista olivat kuuluisien kuvanveistäjien, kuten Polykleitoksen tai Myronin, tekemiä. Niitä oli ryhmitelty urheilulajien ja kotipaikkojen mukaan. Lisäksi stadionin lähellä oli suuri joukko Zeusta esittäneitä Zanes-patsaita, jotka oli pystytetty vilpistä kiinni jääneiden sakkorahoilla varoitukseksi muille. Patsaista on säilynyt yleensä vain niiden jalusta.[3][13]

Tunnettuja alueelta löydettyjä veistoksia ovat muun muassa Heran temppelistä löydetty Praksiteleen Hermes sekä voitonjumalatarta esittävä Paionioksen Nike. Löydökset ovat Olympian arkeologisessa museossa.

Olympian kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Olympian kisat
Olympiavoittajia esittävä lattiamosaiikki. Olympian arkeologinen museo.

Olympia oli nykyaikaisten olympialaisten esikuvana toimineiden Olympian kisojen synnyinpaikka ja kisojen järjestämispaikka koko niiden historian ajan. Antiikin kreikkalaisille Olympian kisat olivat uskonnollinen juhla ja Python kisojen ohella merkittävimmät panhelleenisistä kisoista. Ne järjestettiin vain ajoittaisin keskeytyksin joka neljäs vuosi vuodesta 776 eaa. ainakin vuoteen 393 jaa. saakka. Kisat järjestettiin kesäpäivänseisausta seuraavan täydenkuun aikaan eli suunnilleen nykyisen heinäkuun puolessa välissä.[1]

Kisojen ajaksi julistettiin aselepo (ekekheiria), jonka mukaan Olympia oli pyhä paikka, eikä sinne eikä koko Elikseen saanut hyökätä. Aselepo myös suojasi kisoihin matkaavia ja sieltä palaavia. Kisoihin saivat osallistua alun perin vain kreikkalaiset. Makedonian vallan kasvaessa kiisteltiin siitä, sallitaanko näiden osallistua; lopulta tämä sallittiin. Roomalaisella ajalla jouduttiin puolestaan sallimaan roomalaisten osallistuminen.[2][3]

Aluksi kisat kestivät yhden päivän ja niihin kuului vain yksi urheilulaji, stadionjuoksu eli yhden stadionin (192,27 metriä) mittaisen matkan juokseminen. 14. olympiadin kisoissa vuonna 724 eaa. kisaohjelmaan lisättiin diaulos eli kahden stadionin juoksu, 15. olympiadin kisoissa vuonna 720 eaa. dolikhos eli 24 stadionin (noin 4,6 kilometriä) juoksu ja 18. olympiadin kisoissa vuonna 708 eaa. paini ja viisiottelu. 600-luvulla eaa. lisättiin nyrkkeily, pankration, nelivaljakkoajot ja muita hevoskilpailuita sekä poikien kisat. 500-luvulla eaa. lisättiin muun muassa hopliittijuoksu. Lopulta kisat kestivät viisi päivää.[1][26] Voittajat palkittiin villioliivipuun oksalla, punaisella otsanauhalla ja juhlapidoilla. Kotipaikkakunnillaan he saivat suurta kunniaa.[1]

Aina ennen miesten kisoja Olympiassa järjestettiin naisille tarkoitetut Heraian kisat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Beale, Alan: Greek Athletics and the Olympics. Greece and Rome: Texts and Contexts. Cambridge University Press, 2011. ISBN 0521138205.
  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Olympia”, ”olympiadi” ja ”Olympian kisat”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 379–380.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Olympia Perseus. Viitattu 9.2.2016.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Beale 2011, s. 36.
  5. ↑ a b Archaeological Site of Olympia UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.2.2016.
  6. ↑ Olympia: Introduction Perseus. Viitattu 9.2.2016.
  7. ↑ Kyllene Harbour Project The Finnish Institute at Athens. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 9.2.2016.
  8. ↑ a b c d e f Olympia: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 9.3.2010. Viitattu 9.2.2016.
  9. ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Elis, Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ a b The truce during the games From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 9.2.2016.
  11. ↑ Lynch, James: The Ancient Olympiads: 776 BC to 393 AD, s. 194. Warwick Press Inc., 2015. ISBN 1987944003. Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ Toohey, Kristine & Veal, Anthony James (toim.): The Olympic Games: A Social Science Perspective, s. 23–24. CABI, 2007. ISBN 1845933559. Teoksen verkkoversio.
  13. ↑ a b Kivistö, Sari: ”Kilpailu ja urheilu”. Teoksessa Kajava, Mika et al.: Kulttuuri antiikin maailmassa, s. 247. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-157-4.
  14. ↑ a b Findling, John E. & Pelle, Kimberly D.: Encyclopedia of the Modern Olympic Movement, s. 17–18. Greenwood Publishing Group, 2004. ISBN 0313322783. Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ a b Olympia: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 9.2.2016.
  16. ↑ Olympia: Site Monuments Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 26.6.2016. Viitattu 9.2.2016.
  17. ↑ Olympia: Buildings Perseus. Viitattu 9.2.2016.
  18. ↑ Olympia, Temple of Zeus Perseus. Viitattu 9.2.2016.
  19. ↑ Olympia, Temple of Hera Perseus. Viitattu 9.2.2016.
  20. ↑ Altar of Hera at Olympia Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 9.2.2016.
  21. ↑ Olympia, Stadium Perseus. Viitattu 9.2.2016.
  22. ↑ a b c Ministry of Culture and Sports Olympia's Treasuries. Arkistoitu 11.5.2022. Viitattu 7.4.2022.
  23. ↑ Olympia, Treasury of the Sikyonians (1) Perseus. Viitattu 23.2.2016.
  24. ↑ Olympia, Treasury of the Gelians (12) (Building) Perseus. Viitattu 7.4.2022.
  25. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 6.19.1–15.
  26. ↑ Kotynski, Edward J.: The Athletics of the Ancient Olympics: A Summary and Research Tool oocities.org. 2006. Viitattu 9.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikka
Unescon maailmanperintökohteet Kreikassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olympia_(Kreikka)&oldid=22015687”