Oikeusaste
Oikeusaste eli instanssi tarkoittaa jonkin tuomioistuimen asemaa verrattuna sen alapuolella tai yläpuolella oleviin tuomioistuimiin, jotka käsittelevät samaa oikeusriitaa.
Oikeuslaitoksessa kullakin tuomioistuimella on tietty toimivalta, joka määrää sen aseman oikeusastejärjestyksessä. Yleensä oikeusjuttu pannaan vireille alimmassa oikeusasteessa eli ensimmäisessä instanssissa. Vasta sen ratkaisun jälkeen voidaan ratkaisuun hakea muutosta ylemmästä oikeusasteesta.[1]
Monessa valtiossa on käytössä vain kaksi oikeusastetta. Toinen mahdollisuus on jaottelu kolmeen oikeusasteeseen: alioikeuksiin, ylioikeuksiin ja korkeimpiin eli ylimpiin oikeuksiin. Suomessa on käytössä kolme oikeusastetta. Yleisinä alioikeuksina toimivat käräjäoikeudet, joiden ratkaisuihin voi hakea muutosta hovioikeudesta. Hovioikeuden ratkaisuun voi pyytää valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka joko myöntää tai epää valitusluvan. Hallintolainkäytössä ensimmäisenä oikeusasteena toimivat hallinto-oikeudet ja ylimpänä oikeusasteena korkein hallinto-oikeus.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 342–343.