Ohrana
| Ohrana | |
|---|---|
| Охранное отделение Ohrannoje otdelenije |
|
 |
|
 Pietarin ohranan ryhmäkuva vuodelta 1905. |
|
| Perustettu | 12. toukokuuta 1886 |
| Lakkautettu | marraskuu 1917 |
| Tyyppi | salainen poliisi |
| Päämaja | Pietari |
| Toiminta-alue | Venäjän keisarikunta |
Ohrana (ven. охрана, ’suoja’, ’vartio’, johdettu termistä ven. Охранное отделение, Ohrannoje otdelenije, ’suojeluosasto’) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut salainen poliisi, joka toimi osana sisäasianministeriötä. Ohranaa avusti valtakunnallinen santarmisto.[1]
Ensimmäinen suojeluosasto Venäjällä perustettiin 1866, kun Dmitri Karakozov oli yrittänyt murhata Venäjän keisari Aleksanteri II:n.lähde?
Ohrana perustettiin Aleksanteri III:n aikana 12. toukokuuta 1886, ja sen nimi muutettiin ohranaksi vuonna 1887, kun keisarin kanslian III osasto muutettiin suojeluosastoksi,lähde? jonka tarkoituksena oli taistella vihamielisiä järjestöjä, terroristeja, sosialisteja ja vallankumouksellisia, vastaan.[2] Ohrana tarkkaili vallankumouksellisten toimia muissa maissa, kuten Ranskassa. Ohranan keskustoimisto oli Pietarissa osoitteessa Fontanka 16. Katuosoite oli tunnettu pahamaineisuudestaan Venäjän keisarikunnassa.
Viimeisten keisarien aikana kaikkialle levinnyt korruptio raunioitti myös ohranan, kuten kaiken muunkin keisarillisen hallinnon. Virastona ohrana lakkautettiin vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen yhteydessä Vladimir Leninin käskystä. Suomessa sen nimi jäi kuitenkin eloon: etsivän keskuspoliisin henkilöstö kutsui yksikköään ohranaksi, ja maanalaista toimintaa harjoittaneet kommunistit käyttivät sitä vastapuolen virkavaltaa tarkoittavana pilkkasanana.
Ohranan Suomen-osasto toimi niin sanotussa Ohranan talossa Helsingin Ullanlinnassa osoitteessa Punanotkonkatu 4 ja Korkeavuorenkatu 21.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ohrana Wikimedia Commonsissa
