Näennäishorisontti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Näennäishorisontti[1] (engl. Apparent horizon) on mustan aukon rajapinta, jonka rajaamassa alueessa valo ei voi kulkea lainkaan ulospäin. Siitä käytetään myös nimitystä Marginal Outer Trapped Horizon (MOTS). Käsitteen on esitellyt Roger Penrose vuonna 1965.[2]

Näennäishorisontti eroaa tapahtumahorisontista siten että sen rajaama alue sisältää aina mustan aukon ja sen olemassaolo ja sijainti on paikallisemmin ja rajallisessa ajassa todettavissa. Näennäishorisontti sijaitsee tapahtumahorisontin rajaamassa alueessa. Schwardshildin ja Kerrin mustissa aukoissa näennäishorisontti yhtyy tapahtumahorisonttiin, mikäli tapahtumahorisontin ulkopuolella on massaa niin horisontit eroavat siten, että tapahtumahorisontti laajenee ensin.

Tapahtumahorisontin tulkinnoista on aiheutunut ristiriitaisuuksia, joista pääsemiseksi Hawking on pamfletissaan ”Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes”[3] ehdottanut näennäishorisontin käyttöä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Näennäishorisontti on suomennos termistä apparent horizon (apparent = ilmeinen, näkyvä, silminnähtävä, selvä, näennäinen).
  2. Gravitational collapse and space-time singularities Phys. Rev. Lett. 14, 57.
  3. S. W. Hawking: Information Preservation and Weather Forecasting for Black Holes. arXiv:1401.5761 [gr-qc, physics:hep-th], 22.1.2014. Artikkelin verkkoversio.