Napoleon II
| Napoleon II | |
|---|---|
|
Rooman kuningas Reichstadtin herttua | |
 | |
| Ranskalaisten keisari kiistelty | |
| Valtakausi | 22. kesäkuuta 1815 − 7. heinäkuuta 1815 |
| Edeltäjä | Napoleon I |
| Seuraaja | Keisarikunta lakkautettu (Ludvig XVIII kuninkaana) |
| Syntynyt |
20. maaliskuuta 1811 Pariisi, Ranska |
| Kuollut |
22. heinäkuuta 1832 (21 vuotta) Wien, Itävalta |
| Hautapaikka | Hôtel des Invalides, Pariisi |
| Koko nimi | Napoléon François Charles Joseph Bonaparte |
| Suku | Bonaparte |
| Isä | Napoleon I |
| Äiti | Marie Louise |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Napoleon II (Napoléon François Joseph Charles, 20. maaliskuuta 1811 – 22. heinäkuuta 1832), Reichstadtin herttua, oli Napoleon Bonaparten poika ja lyhyen aikaa Ranskan keisari.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Napoleon II, syntymästään Rooman kuningas, syntyi Tuileries’n palatsissa keisari Napoleon I:n ja hänen toisen vaimonsa arkkiherttuatar Marie-Louisen poikana. Kolme vuotta myöhemmin Ranskan ensimmäinen keisarikunta kuitenkin lyötiin, ja Napoleon luopui kruunusta poikansa hyväksi, jonka keisarinna vei Château de Bloisiin huhtikuussa 1814. Napoleon luopui toisenkin kerran kruunusta poikansa hyväksi hävittyään Waterloossa.
Edustajien ja aatelin kamari tunnusti prinssi Franzin keisariksi välittömästi hänen isänsä luopumisen jälkeen 22. kesäkuuta 1815, mutta liittoutuman armeijoiden saapuminen Pariisiin päätti tämän vallan 7. heinäkuuta. Napoleon II:ksi häntä ei kuitenkaan yleisesti kutsuttu. Tästä huolimatta seuraava keisari otti Napoleon III:n nimen.
Vuoden 1815 jälkeen prinssiä pidettiin Itävallassa. Hän sai Reichstadtin herttuan arvonimen 1818. Hän kuoli tuberkuloosiin Schönbrunnin linnassa 1832.
Vuonna 1940 Adolf Hitler lahjoitti hänen maalliset jäännöksensä Ranskalle, jossa hän lepää Invalidikirkossa isänsä vierellä. Hänen sydämensä on edelleen Wienissä, Herzgruftin uurnassa numero 42 ja muut sisäelimet Stephansdomin kryptassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Napoleon II - Duke Biography.com. Arkistoitu 18.9.2015. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Kotkanpojan" elämänsatu, Hakkapeliitta, 26.07.1932, nro 30, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Reichstadtin herttuan ja Marie Louisen tuntemattomat kirjeet, Helsingin Sanomat, 18.12.1938, nro 341, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Reichstadtin herttuan ja Marie Louisen tuntemattomat kirjeet, osa II, Helsingin Sanomat, 24.12.1938, nro 347, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Reichstadtin herttuan ja Marie Louisen tuntemattomat kirjeet, osa III,Helsingin Sanomat, 01.01.1939, nro 1, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||||||
