Myrsky (näytelmä)
Myrsky (engl. The Tempest) on William Shakespearen kirjoittama näytelmä. Sitä pidetään yleisesti viimeisenä Shakespearen yksin kirjoittamana näytelmänä.[1] Näytelmän kirjoittaminen on ajoitettu vuosiin 1610–1611, eli se edustaa Shakespearen myöhäiskautta. Myrsky luokitellaan komediaksi tai romanssiksi.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myrsky kertoo Milanon entisestä herttuasta Prosperosta, joka on joutunut veljensä Antonion ja Napolin kuningas Alonson pettämäksi ja hylätty autiolle saarelle. Prospero harjoittaa magiikkaa halliten tuulen henki Arielia, jonka avulla hän saattaa Antonion seuralaisineen haaksirikkoutumaan saarelle. Teoksen aloittava haaksirikko on näytelmän kuuluisimpia kohtauksia.
Myrsky heittää laivan matkustajat kolmeen eri joukkoon. Ferdinand kohtaa saarella Prosperon ja hänen tyttärensä Mirandan. Ferdinand ja Miranda rakastuvat, kuten Prospero toivookin. Ilveilijä Trinculo ja kellarimestari Stephano kohtaavat petomaisen Calibanin, ja kolmikko juonittelee keskenään. He toimivat juonen humoristiseksi tarkoitettuna kevennyksenä. Kolmannen joukon muodostavat Napolin kuningas Alonso ja hänen veljensä Sebastian, joka suunnittelee Prosperon veljen Antonion kanssa Alonson murhaa. Seurueessa ovat myös hovimies Gonzalo ja ylimykset Adrian ja Francisco. Prospero estää salaliiton tuulenhenki Arielin avulla. Ariel estää Prosperon käskystä myös Trinculon, Stephanon ja Calibanin suunnitelmat.
Taikuuden avulla Prospero nostaa itsensä takaisin asemaansa, mutta antaa myös pettureilleen anteeksi. Kaikki jalosukuiset hahmot pääsevät pois saarelta. Prospero vapauttaa viime töikseen Arielin palveluksestaan. Loppukohtauksessa Prospero kääntyy yleisön puoleen ja pyytää heitä päästämään itsensä vapaaksi vetoamalla inhimillisyyteen, sillä taiat kestävät vain hetken.
Hahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Prospero, tarinan protagonisti: Milanon vallastasyösty herttua, joka asuu saarella ja esiintyy mahtavana taikurina.
- Miranda: Prosperon tytär, joka rakastuu Napolin prinssi Ferdinandiin.
- Ariel: tuulenhenki, joka antautui Prosperon auliiksi palvelijaksi tultuaan tämän pelastamaksi.
- Caliban: noita Sycoraxin epämuodostunut poika, saaren roistomainen asujain sekä sen aiempi hallitsija, joka on nyt inhoamansa Prosperon orja.
- Sycorax (vain mainittuna): edesmennyt algerialainen velhotar, joka karkotettiin saarelle ennen Prosperon tuloa ja joka alisti sen henget valtaansa.
- Iris, Ceres, Juno: jumalattaria.
- Alonso: Napolin kuningas.
- Sebastian: Alonson petollinen veli.
- Antonio: Prosperon veli, joka kaappasi tämän aseman Milanon herttuana. Antonio ja Sebastian juonivat Alonson murhaa päästäkseen käsiksi valtaistuimeen.
- Ferdinand: Alonson poika, joka rakastuu Mirandaan.
- Gonzalo: Alonson hyväsydäminen hovimies, joka salaa järjesti Prosperolle ja Mirandalle ruokatarpeita ja kirjoja kun nämä hylättiin merelle.
- Adrian ja Francisco: ylimyksiä.
- Trinculo: kuninkaan ilveilijä ja Stefanon ystävä.
- Stefano: kuninkaan juoppo kellarimestari ja Trinculon ystävä, joka auttaa Calibania tämän yrityksessä syrjäyttää Prospero.
- Puosu
- Laivamestari
Tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksessa esiintyvä valloittamisen ja valloitetuksi tulemisen tematiikka on yhdistetty tutkimuksessa usein kolonisaatioon. Teoksen asenne kolonisaatiota kohtaan on 1600-lukulaisesti hyväksyvä. Myrskyssä on läsnä joukko muitakin kirjoitusajalleen ajankohtaisia teemoja, kuten maailmasta vetäytyminen vastaan osallistuminen yhteiskuntaan.[2]
Elokuva- ja televisiosovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmä on tallennettu filmille ainakin vuosina 1911, 1960, 1979, 1980, 1983, 1992 ja 1993. Lisäksi sen pohjalta on tehty elokuvasovituksia:
- Polttava aurinko (1948) sijoittui Villiin länteen, pääosassa Gregory Peck
- Myrsky (vuoden 1982 elokuva) on Paul Mazurskyn ohjaama, varsin löyhästi Shakespearen tekstiin perustuva elokuva
- Prosperon kirjat, Peter Greenawayn 1991 ohjaustyö, pääosassa John Gielgud
- Myrsky (vuoden 1998 elokuva) on Jack Benderin ohjaus, pääosassa Peter Fonda
- The Tempest (vuoden 2010 elokuva) Tällä kertaa ohjaajana Julie Taymor, pääosassa naispuolinen Prospero, Prospera Helen Mirren
- Katso myös Luettelo William Shakespearen näytelmien elokuvasovituksista
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myrsky. William Shakespearen kootut draamat. 9 Suomentanut Paavo Cajander (Ilm. ensimmäisen kerran suomeksi 1892 Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana). Helsinki: WSOY, 1950. ISBN 951-0-03237-9.
- Myrsky. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6610-X.
- Myrsky. Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe Marjo Kaartinen. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35814-6.
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myrskyyn on sävelletty lukuisia näyttämöteoksia. Myrsky-näytelmästä ovat inspiroituneet mm. Henry Purcell, Pjotr Tšaikovski ja Hector Berlioz. Myös Jean Sibelius on säveltänyt näyttämöteoksen Myrsky, op. 109 (1925).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Orgel, Stephen: The Tempest, s. 63–64. Oxford: Oxford University Press, 1987. ISBN 978-0-19-953590-3. Teoksen verkkoversio. Englanniksi.
- ↑ William Shakespeare: Myrsky. Suomentanut Matti Rossi. Esipuhe Marjo Kaartinen. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35814-6.
