Muinaispreussilaiset
Muinaispreussilaiset eli preussit (muinaispreussiksi prūsai) olivat Itämeren kaakkoisrannikolla Veikselin ja Niemenin välillä eläneitä balttilaista muinaispreussin kieltä puhuneita heimoja. He eivät koskaan muodostaneet yhtenäistä kokonaisuutta, vaan olivat jakaantuneet moniin eri yhteisöihin. He asuttivat rautakaudella entisen Itä-Preussin etelä- ja keskiosia. Preussit ovat jättäneet jälkeensä suuren määrän arkeologisia löytöjä.
Puolalaiset aloittivat preussien väkivaltaisen käännyttämisen kristinuskoon vuonna 996. On epäselvää, mitä puolalaisten sotaretkien jälkeen tapahtui, mutta muutamat preussilaisheimot taistelivat puolalaisten puolella Fredrik I Barbarossaa vastaan. Vuonna 1166 puolalaiset tekivät taas sotaretkiä, mutta kärsivät murskaavan tappion. Puolalaisruhtinaat jatkoivat hyökkäyksiään epäonnistuen aina 1200-luvulle asti, jolloin Saksalainen ritarikunta valloitti preussien alueet ja pakkokäännytti heidät kristinuskoon. Preussit sulautuivat vähitellen kielellisesti saksalaisiin, ja muinaispreussin kieli katosi 1600- tai 1700-luvuilla. Kielelle oli kuitenkin jo ehditty kääntää muun muassa Katekismus, joten siitä jäi kirjallisiakin näytteitä, toisin kuin monista muista hävinneistä balttilaisista kielistä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muinaispreussilaiset Wikimedia Commonsissa
