Mongolien hyökkäykset Japaniin
| Mongolien hyökkäykset Japaniin | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa mongolien valloitusretkiä | |||||||||
 Samurait astumassa mongolien laivan vuonna 1281.
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
40 000 samurai-soturia kummallakin hyökkäyksellä |
Ensimmäinen hyökkäys: | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
ei tiedossa |
Koko armeija | ||||||||
| |||||||||
Mongolien hyökkäykset Japaniin (jap. 元寇) suoritettiin Kublai-kaanin käskystä vuosina 1274 ja 1281. Kummallakin yrityksellä Aran-kaanin johtamat joukot hyökkäsivät Japaniin saadakseen kultaa. Molemmilla kerroilla samurait tekivät kiivasta vastarintaa ja taifuuni tuhosi laivastot.
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kublai-kaanin aikana Mongolivaltakunta ulottui Kiinasta Itä-Eurooppaan. Hän antoi tärkeimmälle kenraalilleen Aran-kaanille tehtäväksi Japanin valtauksen.
Kublai-kaani alkoi kiinalaisia alamaisiaan hyväksikäyttäen koota laivastoa Japanin valtaukseen. Hän halusi suurimman laivaston, minkä maa on päällään kantanut. Meriarkeologi Kenzo Hayashida, joka löysi jälkimmäisen laivaston jäännökset Takashiman rannikolta on esittänyt, että pääsyy epäonnistumiseen oli se, että Kublai-kaani määräsi massiivisen laivaston tehtäväksi vain yhdessä vuodessa, vaikka siihen olisi pitänyt käyttää 2-5 vuotta. Sen vuoksi valloitusyritykseen lainattiin kiinalaisilta suuri määrä merenkulkuun sopimattomia matalalaitaisia jokilaivoja, jotka ilmeisesti kaatuivat helposti myrskyssä.
Hyökkäykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa vuotta myöhemmin Kublai-kaanin sekalainen ja huonosti varusteltu laivasto oli lähtövalmiudessa. Sen lähtöä juhlittiin Mongoliassa, ja kaikki pitivät hyökkäyksen onnistumista varmana.
Laivaston saavuttua Japanin rannikolle rantavartiosto teki hälytyksen mongoleiden hyökkäyksestä ja maassa rukoiltiin jumalia pelossa ja epätoivossa. Samurai-soturit valmistautuivat taisteluun mongolien valtavaa armeijaa vastaan. Mongoleilla oli kiinalaisten keksimää ruutia hallussaan, ja he linkosivat ruudilla vuorattuja ja palamaan sytytettyjä kuulia Japania kohti. Ensimmäinen maihinnousuaalto tunkeutui Japaniin, mutta samurait puolustivat sisukkaasti maataan ja löivät enimmäkseen korealaisista ja kiinalaista koostuneen huonosti koulutetun maihinnousuarmeijan. Mongolit vetäytyivät laivoihin suunnittelemaan uutta maihinnousua. Taifuuni lähestyi Japanin rannikkovesiä, eikä meritaistelun johtamisessa taitamaton Aran-kaani osannut valmistautua tällaiseen koetukseen. Suurimmaksi osaksi jokilaivoista koostunut mongolien laivasto tuhoutui lähes kokonaan taifuunissa.[1]
Armeijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mongolien armeija koostui ensimmäisellä kerralla noin 900 laivasta ja 40 000 miehestä. Toisella kerralla valloitusyritykseen osallistui 4 900 laivaa ja 170 000 sotilasta. Japanilaisilla oli noin 40 000 samuraita.[2]
Hyökkäysten seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japanin valloituksen epäonnistuminen johti siihen, että kaanin piti pudottaa valuutan arvoa. Tämä taas johti inflaatioon. Kublai joutui nostamaan veroja, mikä johti kasvavaan vastakkainasetteluun verovapaiden mongolien ja kiinalaisten välillä. Toisaalta epäonnistuminen rikkoi myytin mongolien voittamattomuudesta. Kublai suunnitteli jopa kolmatta yritystä Japanin valtaamiseksi, mutta ehti kuolla ennen sen toteutusta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Boris Koll: Kublai-kaani halusi hallita maailmaa. Tieteen Kuvalehti Historia, 2013, nro 18, s. 14–19. Bonnier. ISSN 0806-5209.
- ↑ The Mongol Invasions of Japan. Gardener 1999. Web Archive 2002.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sansom, George, A History of Japan to 1334, Stanford University Press, 1958.
- Conlan, Thomas, In Little Need of Divine Intervention, Cornell University Press, 2001. Essee pdf muodossa
- Mongol Invasion Scrolls Online
- Mongol Invasions of Japan – Louis Chorin kuvia.
- Mongol Invasions Painting Scrolls – Moko Shurai Ekotoba.