Mielipuoli kyttä
| Mielipuoli kyttä | |
|---|---|
| Maniac Cop | |
 |
|
| Ohjaaja | William Lustig |
| Käsikirjoittaja | Larry Cohen |
| Tuottaja | Larry Cohen |
| Säveltäjä | Jay Chattaway |
| Kuvaaja | James Lemmo |
| Leikkaaja | David J. Kern |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Shapiro-Glickenhaus Entertainment |
| Levittäjä |
Shapiro-Glickenhaus Entertainment Netflix |
| Ensi-ilta | 1988 |
| Kesto | 85 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Seuraaja | Mielipuoli kyttä 2 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Mielipuoli kyttä (Maniac Cop) on vuonna 1988 ensi-iltansa saanut toiminnallinen kauhuelokuva, jonka ohjasi William Lustig ja pääosassa on Tom Atkins.
Elokuva lähtee käyntiin siitä kun kaksi rikollista yrittää ryöstää erään naisen. Nainen pääsee pakenemaan ja rikolliset lähtevät naisen perään. Nainen juoksee suoraan erään poliisin luokse ja kaksikko on jo pakenemassa. Mutta yllättäen suurikokoinen poliisi tappaakin avuttoman naisraukan. Kukaan ei usko kahden rikollisen kertomusta, kunnes alkaa tapahtua lisää murhia.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tom Atkins | … | Frank McCrae |
| Bruce Campbell | … | Jack Forrest |
| Laurene Landon | … | Theresa Mallory |
| Richard Roundtree | … | Pike |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”. Hän luonnehti sitä kekseliääksi mutta armottoman väkivaltaiseksi eksploitaatioelokuvaksi, jonka huumori on melkein yhtä sairasta kuin suurkaupungin yöelämä.[1] VideoHound's Golden Movie Retrieverin mielestä se on pienen budjetin slasher, joka väsähtää turhan monessa kohdassa[2].
Jatko-osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva sai kaksi jatko-osaa, Mielipuoli kyttä 2 (1990) ja Mielipuoli kyttä 3 (1992).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
- ↑ Maniac Cop. (2020). In M. J. Tyrkus (Ed.), VideoHound's Golden Movie Retriever (2020 ed., p. 1014). Gale. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 6.5.2022.