Metsärautatie
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Metsärautatie on metsäteollisuuden tarpeisiin rakennettu, useimmiten kevytrakenteinen ja kapearaiteinen rautatie. Metsärautatiet helpottavat puutavaran kuljettamista laajoilta ja vaikeakulkuisilta metsäalueilta teollisuuslaitoksille, erityisesti sahoille, joko suoraan taikka tuomalla puutavara satamiin tai pääratojen varteen.
Varhaiset metsäradat olivat hevosvetoisia, mutta myöhemmin vetokalustona toimivat yleensä pienet höyry- tai polttomoottoriveturit. Toisen maailmansodan jälkeen autoistuminen teki lopun useimmista länsimaiden metsäradoista kuljetusten siirtyessä maanteille. Itäisessä Euroopassa on kuitenkin säilynyt useita metsärautateitä, joskin useimmilla niistä on enää vain museoliikennettä.
Suomessa käytössä olleita metsärautateitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rautatien nimi tai nimitys | Toiminnassa | Raideleveys | Pituus | Huomautukset |
|---|---|---|---|---|
| Eskolan metsärata | 1920–1961 | 750 mm | 68,0 km | Vain suurin linjapituus mainittu. |
| Evon metsärata | 1908–1914 | ? | 23 km | Rataverkon kokonaispituus. |
| Harvialan metsärata | 1917–1955 | 750 mm | 30 km | Pituus sivuradat mukaan lukien; pääradan pituus n. 16 km. |
| Kuurilan metsärata | 1927–1943 | 22 km | Rataverkon kokonaispituus. | |
| Pitäjänmäen kenttärata | 1916–1917 | >15 km | Arvioitu radan minimipituus[n 1]. | |
| Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata | 1920–1924 | 10 km | Rataverkon kokonaispituus. | |
| Vuojoen metsärata | 1912–1918 | 600 mm | 23 km |
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kapearaiteiset yksipyöräiset työntökärryt (kuva)[vanhentunut linkki] - Lahden historiaa
